Niklas-Salminen ja Vasa yhdessä maailmalle: ”Ei tule ainakaan tylsää”

Wimbledonin poikien turnauksessa viime vuonna säväyttänyt Patrik Niklas-Salminen ja Suomen Davis Cup -joukkueessa debytoinut Eero Vasa aloittelevat uraansa ITF:n ammattilaiskiertueella.

Eero Vasa nautti Davis Cup -viikosta Kittilässä. Kuva: Matti Viljanen/STL

Kaksikon oli tarkoitus kiertää yhdessä jo alkukeväästä kilpailuja Kreikassa, mutta Vasan selkävaivat ja Niklas-Salmisen nilkkavamma siirsivät suunnitelmia.

- Alkuvuosi sujui hyvin. Kehityin treenikaudella puolustuspelissä, verkkopelissä ja syöttö- sekä palautuspelissä. Selän takia tuli sitten Davis Cupin jälkeen vähän taukoa, Vasa kertoo.

- Vasta nyt Italian massaleirillä pääsin treenaamaan kunnolla. Nilkassani oli alkava murtumalinja, mutta onneksi leikkausta ei tarvittu. Pääsin levolla ja kuntoutuksella hyvin eteenpäin, Niklas-Salminen sanoo.

Nyt suomalaiset ovat kunnossa ja suuntaavat massaleirin hiomina Unkariin ITF 10 000 Futures -kisaan. Sen jälkeen Vasa ja Niklas-Salminen pelaavat pari vastaavaa turnausta Ruotsin Båstadissa.

- En ole asettanut varsinaisia tulosodotuksia. Tavoitteeni täyttyvät kovan työn ja harjoittelun tuloksena. Ensi vuonna tarkoituksenani olisi lisätä ATP Challenger -kisoja kalenteriin, joten ranking pitäisi hilata tänä vuonna tasolle, jolla pääsen haastajaturnauksiin karsimaan, Vasa kertoo.

Niklas-Salmisen ensimmäisenä tavoitteena on saada matsituntuma takaisin.

- Tietysti haluan parantaa rankingiani, mutta se tapahtuu hyvien matsien myötä.

Patrik Niklas-Salminen loisti Wimbledonissa viime kesänä. Kuva: All Over Press

Ammattilaiskiertue on monelle nuorelle pelaajalle liian kova. Paitsi että se vaatii taloudellisia resursseja, myös kiertuearki matkusteluineen ja vaihtuvine paikkakuntineen voi tulla yllätyksenä.

Niklas-Salminen ja Vasa eivät lähde soitellen sotaan. Paitsi että heillä on toisistaan seuraa ja tukea, matkustaa mukana lähes aina Jarkko Nieminen Tennis Akatemian valmentaja. Unkariin mukaan lähtee Saku Siivonen, ja myöhemmissä kilpailuissa valmennuksesta vastaa pääosin JNTA:n johtaja Federico Ricci.

- Patrikin kanssa reissaamisessa on se hyvä puoli, ettei tarvitse etsiä seuraa ja on aina joku, jonka kanssa treenata. Toki vaihtelun vuoksi on hyvä harjoitella myös muiden kanssa, Vasa miettii.

- On hienoa, että toinen suomalainen mukana. Ei tule ainakaan tylsä, Niklas-Salminen komppaa.

Kesän kruunaa Finnish Tennis Pro Circuit. TaTS:in kasvatti Niklas-Salminen odottaa innolla ATP Challenger -tasoista Aamulehti Tampere Openia ja Vasa pistää parastaan edustamansa ÅLK:n isännöimässä ITF Futures -kilpailussa, Kaarina Pro Cupissa.

 

Legendat-sarjassa Veli Paloheimo: Jalat verillä voittoon Monte Carlossa

Veli Paloheimo aloitti tenniksen kuusivuotiaana vanhempiensa esimerkistä.

Veli Paloheimo ylsi maailmanlistalla sijalle 48. Parempaan on pystynyt vain Jarkko Nieminen.

Sitkeä taistelija, joka halusi ratkaista, ymmärtää ja voittaa pelejä. Näin Veli Paloheimo, 48, kuvaa itseään urheilijana. Nykyään hän luotsaa Tampere Openia ja valmentaa nuoria lahjakkuuksia. Kilpauraa ei ole ikävä.

– Hienoja muistoja on monesta paikasta, mutta en kaipaa sitä aikaa. Rehellisesti sanottuna se on kovin itsekeskeistä elämää. Jos haluaa tehdä tenniksestä ammatin, se vaatii täyden panostuksen. Tenniksessä ei voi menestyä ja saada hyviä sopimuksia vahingossa. Ranking ei valehtele. Se pitää ansaita omilla suorituksilla, ketjukavereista ei saa apuja.

Makeita voittoja…

Paloheimon paras ATP-rankkaus oli 48:s.

– Se tuntuu aika korkealta sijoitukselta, vaikka onhan siitä matkaa kymmenen parhaan joukkoon. Pelityylini ei todellakaan ollut kaunista. Opin harjoittelemaan kunnolla vasta myöhemmin, mutta silloin tein kovasti töitä. Sain tiukoissa paikoissa itsestäni parhaan irti, hän muistelee.

Thomas Musterin päänahka Monte Carlossa ja Goran Ivanisevicin kukistaminen Barcelonassa ovat jääneet erityisesti mieleen.

– Musterin pelin jälkeen jalat olivat verillä, kun otin sukat pois pukuhuoneessa. Muster oli massalla monelle mahdoton voitettava. Minulle hän sopi, koska hän inhosi ”ei niin kaunista” rystyäni. Ivanisevic taas oli silloin seitsemäs maailmanlistalla. Kun pelin pystyi voittamaan kahdessa erässä ja vielä niin, että se oli koko ajan hallussa, jäi semmoinen tunne, että osaa vähän tennistä.

…ja kirveleviä tappioita

Paloheimo muistaa myös tuomarivirheen, joka muutti pelin kulun täysin.

– Hävisin Luiz Mattarille US Openin toisella kierroksella muistaakseni 1991. Olin kääntänyt pelin itselleni ja viidennessä erässä tuli karmeaan paikkaan tuomarivirhe, jonka takia menetin syöttöni. Mattar sai uuden potkun peliin ja voitti. Tuomarivirheitä tulee ja menee, mutta tämä jäi mieleen ja harmittamaan, kun oli vielä Grand Slamista kyse.

Toinen unohtumaton tappio tuli Talissa.

– Se oli Davis Cupissa Horst Skoffia vastaan. Hävisin 13–11 viidennessä erässä. Täytyy sanoa, että viisi tuntia 20 minuuttia kestänyt peli hienon yleisön edessä jätti muistoihin hyvääkin makua.

Veli Paloheimo ja Mika Hedman muutama vuosi sitten.

Neuvo nuorille

Paloheimo aloitti tenniksen kuusivuotiaana vanhempiensa esimerkistä. Lajin hienous, vaikeus, kansainvälisyys ja jo nuorena saavutettu menestys motivoivat eteenpäin. Valmennusapuja hän sai Masa Varpulalta ja myöhemmin Jari Hedmanilta.

– Nuorten kannattaa pitää silmänsä ja korvansa auki. Onnistunut ja itselle sopiva vinkki voi hyvinkin tulla joskus joltain toiselta valmentajalta kuin omalta tai jopa pelikaverilta. Valmentajat auttavat, sinä ratkaiset, Paloheimo sanoo.

SM-voittoja tenniskonkarilla on kaksinpelissä ulkokentiltä neljä ja sisäkentiltä yksi sekä nelinpelissä ulkokentiltä kaksi ja sisäkentiltä yksi. ATP:n hän jätti taakseen 1993.

– Tennis on niin hieno peli, että uraa voi jatkaa terveyden rajoissa pitkäänkin. Koin kuitenkin, että en tällä syötöllä nouse koskaan top-kymppiin. Rahakaan ei motivoinut kiertämiseen. Halusin elämältä myös muuta.

 

Mitä mietin?

Juuri nyt parasta elämässä on ilo siitä, että aika pahassa liikenneonnettomuudessa ollut nuorin poikani näyttää toipuvan.

Aion vielä toteuttaa kesän 2016 Aamulehti Tampere Openin. Tervetuloa!

On aivan turhaa valmentajan opettaa lyöntitekniikoita lapsille siten, että he eivät saa tuoda omaa luonnollisuuttaan lyöntiin mukaan.

Kilpaura antoi minulle hienoja muistoja, kansainvälisiä suhteita ja ammatin.

Kolumni: Parempi vähän terveenä kuin paljon kipeänä

Mikä seuraavasta neljästä ei kuulu joukkoon: Raision kaupunki, hammaslääkäri, iPhonen suojakuori vai tennisjuniorin valmentaja? Kolumnin konteksti ehkä jotain jo paljastaakin, mutta selitetään. Raision kaupunki keksi nastoittaa ilmaiseksi kaikkien eläkeläisten talvikengät, hammaslääkäri jaksaa aina muistuttaa hampaidenpesun tärkeydestä ja iPhonen suojakuori ei muuta teekään kuin yritä suojata puhelinta kolhuilta. Tennisvalmentaja on joukosta ainoa, joka valitettavan monesti unohtaa pitää valmennuksen kohteensa terveenä – varsinkin ennaltaehkäisevästi nimittäin. Tärkeintä on vaan syöttää juniorille palloa kulmasta kulmaan. Uudestaan ja uudestaan, aamusta iltaan.

***

Suomessa ei tunnetusti kasva lahjakkaita junioripelaajia ympäri maata ikäluokasta toiseen. Kansainvälisellä tasolla juniorikentillä menestyviä pelaajia nähdään korkeintaan muutama vuosittain, joten mitä pitäisi ajatella, kun pahimmillaan parhaista juniorimaajoukkuepelaajista lähes puolet potee jonkinlaista vammaa samanaikaisesti? Eipä kohta ole niitä kansainvälisesti menestyviä pelaajia edes sitä muutamaa vuodessa.

Maailmassa kilpailu tenniksessä on kivenkovaa, ja huhuja hurjista treenimääristä kuulee niin Nick Bollettierin tennisakatemiasta Floridasta kuin Englannin tennisliiton harjoituskeskuksesta Roehamptonista, itänaapurista puhumattakaan. Vähemmän kuitenkin kuulee juttuja siitä, että noiden maiden valtavasta pelaajamassasta vain harvat raivaavat tiensä maailman huipulle. Meillä Suomessa ei välttämättä ole samalla lailla varaa heittä tiuta kananmunia seinälle ja katsoa, josko joku muna sittenkin kestäisi.

***

15-vuotias juniori voi olla kovin erilaisessa vaiheessa fyysisesti riippuen aiemmasta harjoittelusta ja murrosiän kehityksestä. Harjoittelun tulisikin olla aina pelaajan yksilöllisistä lähtökohdista rakennettu kokonaisuus. Lukemattomat kokeneet urheilijat kertovat tarinoita nuoruuden monipuolisesta harjoitustaustasta eri pallopelejä pelaillen ja ulkona liikkuen, mutta nykyjuniorin päivään ei taida mahtua muuta kuin tennistä, mahdollinen kuntosalitreeni ja tietysti ne pakolliset kolme tuntia somessa.

Kuntosalilla tehtävä treeni on ehdottomasti hyvästä, mutta siinäkin on tärkeää pitää mukana maltti. Isoihin painoihin ei ole mitään syytä koskea ennen kuin keskivartalossa oikeasti pitää paketti sekä polvien ja nilkkojen linjaukset on viilattu nappiin. Unohtamatta liikkuvuuden harjoittamista. Tennistä ei voi mitenkään pelata 20 tuntia viikossa, jos lihaskunto ja liikkuvuus eivät ole riittävällä tasolla. Kannattaa siis miettiä olisiko parempi treenata tennistä 15-vuotiaana vähän vähemmän, jotta vanhempana voi sitten lisätä tehoja ja mennä muista ohi niin treenimäärässä kuin lopulta pelintasossakin?

***

Tennis on yksipuoleinen laji, eikä nuoren urheilijan kehoa ole suunniteltu kestämään jatkuvaa tärähdystä ja äärimmäisiä kiertoliikkeitä. Toivoisin siis, että meillä Suomessa harjoittelussa pidettäisiin paremmin mukana maltti ja terve järki, sillä sairastuvalla kehitystä ei ainakaan tapahdu yhtään. Ruhjevammoille tai nilkan nyrjähdyksille ei monesti voi mitään, mutta yhtään rasitusvammaa ei voi perustella hyväksyttävästi. Vika on silloin aina valmennuksessa.

Kirjoittaja on entinen tennisammattilainen ja nykyinen STL:n hallituksen jäsen.

 

Mallia meistä: LTS:n, GVLK:n ja TTS:n kevätjuhlaa

Mallia meistä -sarja esittelee seurojen parhaita paloja; juhlapäiviä ja nokkelia oivalluksia. Lähetä vinkki oman seurasi aktiviteeteista Tennislehden Palaute-toiminnon kautta.

LTS:n kunniakirjat: Raimo Ellonen, 
Irina Karvinen, 
Matti Karvonen, 
Matti Karhunen, 
Ossi Koikkalainen, 
Ari Koskenvirta, 
Jari Pakkanen, 
Aarno Pulkkinen, Timo Serenius ja 
Raimo Suoranta. Erikoiskunniakirja: Jonni Pajukari

70-vuotispirskeet Lappeenrannassa

Lappeenrannan Tennisseura täytti 8. huhtikuuta 70 vuotta ja juhlisti pyöreitä vuosiaan Scandic Hotel Patriassa. Näyttävän illanvieton yhteydessä seura muisti ansioituneita jäseniään.

- Meillä oli oikein mukava ilta ja hienoja vieraita kuten Timo Serenius ja Jonni Pajukari. Saimme juhlista paljon kiitosta, LTS:n puheenjohtaja Tomi Vuorinen myhäilee.

LTS:llä on vajaa 300 jäsentä. Määrässä ei ole tapahtunut muutoksia suuntaan eikä toiseen, vaan toiminta on pysynyt vuosia samalla tasolla.

- Vahvuutemme on, että olemme saaneet yhdistettyä kaikki toimintomme yhden seuran alle. Tällaisessa keskikokoisessa kaupungissa se on nykyaikana välttämättömyys. Jos toiminta hajoaa, emme voi tarjota riittävän vahvaa kasvattaja- ja kilpailutoimintaa kaikille, Vuorinen kertoo.

Lappeenrantalaiset toivottavat 9. huhtikuuta Street Tennis -kiertueen tervetulleeksi kaupunkiinsa. LTS järjestää sporttipäivän Kesämäen koululla.

- Toivottavasti saamme innostettua sieltä hyvän porukan lajin pariin. Niinhän se koululaisissa menee, että harrastukseen tarvitaan kaveri mukaan, Vuorinen tietää.

STL:n ansiomerkit

KULTAINEN PALLO
Reijo Kolehmainen nro 27

PRONSSINEN ANSIOMERKKI
Tellervo Pulkkinen nro 1010
Jukka Hämäläinen nro 1011
Pertti Pajunen nro 1012
Matti Kaistinen nro 1013
Seppo Torri nro 1014
Markku Ahonen nro 1015

 

85-vuotishumua Helsingissä

GVLK juhli 85-vuotista taivaltaan Kulosaaren Kasinolla 5. maaliskuuta. Seppo Nurmi jakoi STL:n puolesta seuran aktiivisille jäsenille ansiomerkit.

KULTAINEN PALLO
Heikki Miettinen nro 26

HOPEINEN ANSIOMERKKI:
Raisa Törnroos-Heinonen nro 507
Hannes Berner nro 508

HOPEINEN PALLO
Thomas Backman nro 153

PRONSSINEN ANSIOMERKKI
Kenneth Danielsen nro 1006
Ismo Rönkkö nro 1007
Joonas Heinonen nro 1008
Johan Wasenius nro 1009

PRONSSINEN PALLO
Anni Hietaniemi
Nina Lampen
Stefan Misic

 

40-vuotisjuhlaa Tuusulassa

Tuusulan Tennisseura (TTS) vietti 40-vuotisjuhlaansa 16. huhtikuuta. Juhlahumussa oli 105 seuran jäsentä eli lähes kolmasosa jäsenistöstä. STL:n ansiomerkeillä muistettiin viittä TTS:n jäsentä.

HOPEINEN PALLO
Jyrki Montell nro 154

PRONSSINEN ANSIOMERKKI
Minna Peltomäki nro 1016
Anssi Lindqvist nro 1017
Tuula Kock nro 1018
Päivi Kilpeläinen nro 1019

Nuorten maajoukkue spurttasi kesäkauteen

Italian massaleirillä viihtyivät Patrik Niklas-Salminen, Mattias Siimar (Viro), Emil Ruusuvuori, Eero Vasa, Kristjan Tamm (Viro), Kristofer Siimar (Viro), August Holmgren (Tanska) ja valmentaja Märten Tamla (Viro).

Vanhimmat maajoukkuepelaajat olivat huhtikuussa viikon mittaisella massakenttäleirillä Milanossa, Italiassa. Vaikka osa pelaajista oli aloittanut massakauden jo maaliskuussa Kroatiassa sekä Espanjassa, palveli leiri hyvin tarkoitustaan – Suomessa hyvin harvassa paikassa pääsee vielä huhtikuussa ulos massakentälle tai ainakin olosuhteet ovat hyvin arktiset. Leirin jälkeen pelaajat suuntaavat suoraan juniorien tai aikuisten ITF-kilpailuihin.

Leiri onnistui erittäin hyvin: olosuhteet olivat mainiot, pelaajilla oli treeniasenne kohdallaan ja kaikki saivat paljon uusia virikkeitä leirillä olleiden tai vierailleiden ulkomaan pelureiden ja valmentajien toimesta. Muutamat pojista pelasivat ensimmäistä kertaa elämässään paras viidestä erästä ottelun, joista kaksi todella kesti 5 erää! Otteluiden jälkeen poikien arvostus Djokovicin ja kumppaneiden fyysistä suorituskykyä kohtaan nousi melko lailla.

Mallorcan leirillä taitojaan petraavat Stella Remander, Laura Hietaranta, Clarissa Blomqvist, Asta Miettinen, Axel Eriksson, Daniel Kotka, Oliver Byskata ja Juho-Eric Biggs.

Alle 12-vuotiaiden maajoukkueporukasta kahdeksan pelaajaa on vajaan kahden viikon mittaisella leiri- ja kilpailumatkalla Mallorcalla, Espanjassa. Ensin he harjoittelevat ja pelaavat paikallisen Tennisakatemian pelaajien kanssa ja sen jälkeen vuorossa on alle 12-vuotiaiden Tennis Europe -kilpailu. Matkan tavoitteena on saada hyvä startti alkavaan ulkokenttäkauteen, mitata omia taitoja espanjalaisten ja muun maalaisten ikätoverien kanssa ja saada kokemuksia ”tenniselämästä” kahden viikon ajan.

Alle 14-vuotiailla massakenttäkausi käynnistyy Pohjoismaisilla mestaruuskilpailuilla toukokuun alussa. Tänä vuonna järjestelyistä vastaa Norjan tennisliitto. Heti näiden kilpailujen jälkeen pelaajat jatkavat massakenttäkautta Slovakiassa, Sloveniassa ja Virossa – kaikille on tarjolla omaa tasoaan vastaavia kilpailuja.

Kirjoittaja on STL:n maajoukkuetoiminnan vastuuhenkilö.

 

Henkan kulma: U10-toiminnan suomalainen malli

Tennisliitto käynnisti tämän vuoden alussa kehityshankkeen, jonka tavoitteena on luoda suomalainen malli alle 10-vuotiaiden lasten tennistoimintaan. Tavoitteena on saada lajin pariin lisää harrastajia, kehittää seurojen ohjatun harjoittelun laatua sekä ohjata lapsia mukaan kilpatennikseen. Hankkeeseen valittiin mukaan yhdeksän pilottiseuraa eri puolilta Suomea. Mukaan lähtivät HVS-Tennis ja Sata-Tennis Helsingistä, Hyvinkään Tennisseura, joensuulainen Karjalan Tennis, Lahden Verkkopalloseura, Lohja Tennis, Oulun Verkkopalloseura, Rovaniemen Verkkopalloseura sekä Tampereen Tennisseura. Kehityshanke on kaksivuotinen.

***

Jo muutaman vuoden ajan on ollut pinnalla keskustelu siitä, että seurojen ja Tennisliiton pitäisi panostaa enemmän alle 10-vuotiaiden lasten toimintaan. Erityisenä huolenaiheena on ollut se, että lapset eivät hakeudu kilpatenniksen pariin. Monen seuran toiminnassa on kyllä mukana melko paljon lapsia, mutta todella iso osa osallistuu vain harjoituksiin 1-2 kertaa viikossa. Harjoittelussa itsessään ei ole tietenkään mitään vikaa, mutta kilpailemista ei sovi unohtaa, koska se muodostaa tärkeän osan urheilemista. Kilpailemisesta voi saada paljon hienoja kokemuksia ja sen avulla voi oppia myös muilla elämänalueilla tarvittavia taitoja.

Keskustelu pienten lasten harrastamisesta ei koske vain tennistä. Nykyään moni lapsi aloittaa jo melko nuorena ohjatun harrastustoiminnan ja samaan aikaan omatoiminen liikkuminen näyttää vähentyneen melko merkittävästi. Jo ensimmäisellä ja toisella luokalla olevien koululaisten liikunnallisissa taidoissa on huomattavissa isoja eroja ja se asettaa uusia haasteita seuratoimintaan. Ensinnäkin seuran ohjaajilla tulee olla valmiuksia harjoittaa myös muita kuin oman lajin tekniikkaan ja taktiikkaan liittyviä taitoja. Toiseksi paine harjoitusmäärien kasvattamiselle on kova, sillä muuten monen lapsen kokonaisliikunnan määrä uhkaa jäädä liian vähäiseksi.

Nykytilanne avaa myös uusia mahdollisuuksia urheiluseuroille. Lasten vanhemmat hakevat lapsilleen harrastusmahdollisuuksia, joiden avulla liikunnallisten taitojen kehittyminen voidaan turvata. Seuroilla on mahdollisuus erottua muista palveluntarjoajista laadukkaalla ja monipuolisella toiminnalla. Fyysisten taitojen lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset taidot voivat kehittyä urheiluharrastuksen avulla. Esimerkiksi ryhmässä toimiminen kehittää sosiaalisia taitoja ja oikeanlainen kilpaileminen henkisiä ominaisuuksia.

***

Toiminnan kehittäminen lähtee seuroista itsestään. Tennisliitto voi olla mukana tukemassa ja auttamassa seurojen prosesseja. Seurat voivat esimerkiksi hyödyntää liitolla olevia toimintamalleja kuten LähiTapiola Street Tennis kiertuetta. Ohjatun harjoittelun laadun tueksi ollaan rakentamassa Suomeen tenniksen yhteistä opetussuunnitelmaa, jonka avulla seurat voivat kehittää omia seurakohtaisia valmennusohjelmiaan. Tekeillä on myös valmiita työkaluja valmentajien käyttöön. Kilpailemisen aloittamista pyritään helpottamaan edistämällä seurojen välistä yhteistyötä sekä kehittämällä lasten kilpailujärjestelmää alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Lisäksi liitto kokoaa seuroja yhteen jakamaan hyviä käytäntöjä mm. uusien harrastajien rekrytoinnissa ja matalan kynnyksen kilpailutoiminnassa.

Esittelemme Tennislehden tulevissa numeroissa kaikki kehityshankkeessa mukana olevat seurat. Ensimmäisenä on vuorossa Sata-Tennis, jonka toimintaan päästään tutustumaan kesäkuussa.

Kirjoittaja on STL:n seurapalvelupäällikkö.

 

Valmentajaesittelyssä Erik Hakkarainen: "Vain vastuuntuntoinen voi päästä maksimiinsa"

Erik Hakkarainen on 32-vuotias tennisromantikko. Kuopiosta lähtöisin, mutta nykyään Lahdessa asuva tennisvalmentaja työskentelee Pajulahden tennisakatemiassa. Pääasiassa hänellä on valmennettavana Lahden Verkkopalloseuran pelaajia, mutta Hakkarainen työskentelee myös muissa projekteissa. Intohimoisella tennismiehellä on käynnissä jo kahdeksas vuosi nuorten maajoukkuetoiminnassa ja hän myös auttaa muutamaa pelaajaa Lahden ulkopuolelta.

Englannin Nottinghamista kilpailun yhteydessä puhelinhaastattelun antanut Hakkarainen on ylioppilas, minkä lisäksi hän on opiskellut valmentajan ammattitutkinnon ja liikunnanohjauksen perustutkinnon oppisopimuksella. Tällä hetkellä hän on huippuvalmentajakoulutuksessa, ja seminaareja sekä konferensseja on kertynyt vuosien varrella useita.

Tenniksen lisäksi aikaa kuluu paljon myös perheen kanssa. Kolmen pojan kanssa riittää harrastettavaa.

Milloin aloitit tenniksen?

Aloitin tenniksen pelaamisen 6-vuotiaana, eli se on ollut elämäntapa minulle jo neljännesvuosisadan ajan. Mukana oli tuolloin monipuolisesti muitakin lajeja, kuten mäkihyppy, jalkapallo ja mailapelit. Muista lajeista huolimatta on ollut aina selvää, että tennis on se ykköslaji. Tennis on siis merkinnyt minulle pitkään harrastusta, vapaa-aikaa ja elämää. Mukavaa on, että siitä on tullut myös ammatti.

Milloin aloitit valmentamisen?

Tein 14-vuotiaana ensimmäiset tennisohjaukseni. Niitä ei toki vielä ihan valmentamiseksi voi sanoa, mutta jos niistä vuosista alkaa laskemaan olen periaatteessa valmentanut 18 vuotta. Parikymppisenä olin valinnan edessä – vastaanottaako opiskelupaikka Joensuun yliopistosta vai aloittaa täysipäiväisenä tennisvalmentajana. Sydän sanoi tennis.

Vahvuutesi valmentajana?

Ensinnäkin suuri intohimo tennistä ja urheilua kohtaan. Sen lisäksi aito tahto auttaa ihmisiä, vuosien saatossa tullut kokemus ja halu oppia uusia asioita. Olen saanut kiertää paljon maailmaa näissä tennishommissa, ja sitä kautta olenkin oppinut erittäin paljon.

Valmennusfilosofiasi?

Eniten nautin auttaa pelaajia, joilla itsellään on palo tenniksen pelaamiseen. Se on mielestäni se kivitalon pohja, jolle on hyvä rakentaa. Pelaajan kehittyminen on keskiössä ja uskon, että kehittyminen tapahtuu kolmen yksinkertaisen asian kautta: laadukkaan harjoittelun, hyvän otteluvalmistautumisen ja kaikkensa antamisen kisoissa sekä otteluissa. Haluan myös korostaa kokonaisuuden merkitystä, eli sitä kuinka pelaajan taso määräytyy aina teknisten, taktisten, henkisten ja fyysisten taitojen mukaan. Lisäksi uskon ihmisenä kasvamisen ja tennispelaajana kehittymisen kulkevan samassa vaunussa. Vain omasta tekemisestä vastuuntuntoinen pelaaja voi päästä omaan maksimiinsa!

Miten olet pyrkinyt kehittämään valmennustaitojasi?

Kehityn pitämällä silmät ja korvat aina auki. Joka päivä ja keneltä tahansa voi oppia, tämä pätee mielestäni niin tennisvalmennuksessa kuin elämässä yleensä. Seuraan myös jatkuvasti tennistä ja siihen liittyviä asioita. Niitä tulee paljon pohdiskeltua omassa mielessä ja tietenkin kollegoiden kanssa. Kollegat ovat tärkeässä roolissa, koska monet heistä ovat myös hyviä ystäviäni ja heidän kanssa asioiden läpikäyminen kehittää paljon. Kouluttautuminen on vielä yksi tärkeä asia, koska siinä saa aina uutta inspiraatiota!

Mieleenpainuvin valmentajakokemus?

Arkiset onnistumiset ja niissä syntyvät ahaa-elämykset pelaajien kanssa ovat hienoja. Jos kuitenkin yksi kohokohta pitäisi nostaa, olisi se Herkko Pölläsen alle 16-vuotiaiden EM-pronssi. En ollut Herkon vastuuvalmentaja, mutta olin mukana reissuvalmentajana. Sain olla seuraamassa sitä tarinaa ja auttamassa Herkkoa. Se oli erittäin mieleenpainuva kokemus.

Mikä on parasta tennisvalmentajana?

Se on lyhyesti ja ytimekkäästi toisten ihmisten auttaminen ja inspiroiminen, sekä se että saa toteuttaa omaa intohimoaan.

Suosikkipelaajasi, miksi?

Arvostan ylipäänsä sellaisia pelaajia, jotka ovat pystyneet maksimoimaan oman potentiaalinsa. Nämä pelaajat eivät aina ole niitä taitavimpia tai näyttävimpiä pelaajia, mutta minä arvostan sitä, että he ovat pystyneet viemään omat kykynsä mahdollisimman pitkälle. Esimerkkejä näistä pelaajista on esimerkiksi David Ferrer, Gilles Simon ja ehdottomasti Jarkko Nieminen. Nuoruuden idoleita olivat ”the King Of Clay” Thomas Muster sekä luonteensa puolesta Goran Ivanisevic. Nykypelaajista suosikki on Rafael Nadal ja hänen ei selityksiä –asenteensa.

 

Nopeat valinnat

Hyökkäys – Puolustus

Nelinpeli – Kaksinpeli

Andre Agassi – Pete Sampras

Massakenttä – Kovapohjainen kenttä

Penkkipunnerrus – Kyykky

Kämmenlyönti – Rystylyönti

Sulkapallo – Squash

Verkkopeli - Jälkipeli

Kuukauden kuumat: Nadal näytti kyntensä

Valmentaja kentälle vai ei?

WTA-kisojen tapa antaa valmentajan tulla kerran erässä pitämään aikalisää pelaajan kanssa on herättänyt viime viikkoina paljon keskustelua. Osa asiantuntijoista kaipaa samaa miesten kisoihin, osa haluaisi poistaa aspektin naistenkin peleistä. Kannattajat puoltavat tapaa siksikin, että pelin laatu voi parantua, jos ulkopuolelta häviävät teot paremmin näkevä valmentaja pääsee puhumaan pelaajalleen. Vastustajat näkevät tenniksen olevan kahden ihmisen välistä taistelua. Ja onpa tähänkin löydetty seksistinen näkökulma: alentaako se naispelaajia, että heidän ajatellaan tarvitsevan valmennusta eikä selviävän yksin? Amerikkalaisen Tennis-lehden Steve Tignor puki asian hienosti: Missään muussa hetkessä ottelua katsoja ei yhtä helposti nosta tv:n äänen volyymiä kuin aikalisällä. Eli kiinnostaa.

Ensimmäinen turkkilainen naisvoittaja

Turkki on Euroopan nouseva urheilumahti. Suuret turkkilaisyhtiöt ovat merkittäviä sponsoreita, esimerkiksi Turkish Airlines WTA-kiertueella. Resurssit näkyvät eri lajien sarjoissa, tapahtumissa ja suorassa tuessa sekä palkkioissa. Turkki on ammattilaisvalmentajille ja urheilijoille haluttu kohde tätä nykyä. Turkin urheilussa on myös lieveilmiönsä, esimerkiksi paljon dopingkäryjä, mutta myös paljon nousukkaita. Cagla Buyukakcay voitti ensimmäisenä turkkilaisnaisena WTA-kisan viime viikolla kotikisassa Istanbulissa. Hän nousi myös ensimmäistä kertaa sadan parhaan joukkoon. Supertähdeksi 26-vuotias ei enää ehtine, mutta kuvastaa Turkin nousua.

Rafal Nadal on jälleen vahva massalla. Kuva: All Over Press

Nadal jälleen nousussa

29-vuotias Rafael Nadal pelasi loukkaantumistensa jälkeen noin puolitoista vuotta totuttua heikommalla tasolla. Nyt Nadal on massakauden alkajaisiksi voittanut Monte Carlon Mastersin ja Barcelonan 500-kisan. Hän on ilman muuta nyt yksi Ranskan avointen suosikeista, mutta vielä ei voi puhua aiemman kaltaisesta massadominanssista. Nadal voitti Monte Carlon jättiläiskisan pitkälti puolustuspelillä. Vastustajat osaavat nykyisin pelata hänen suurimmalta aseeltaan, kiertokämmeneltä, paikat pois painostamalla joko rystyä tai kämmenkulmaa, ja käyttämällä palloa toisessa kulmassa, ja pakottamalla Nadalin tätä kautta liikkeeseen. Hän ei pääse lyömään aiempaa määrää kiertokämmeniä rystykulmastaan. Siinä riittää haastetta, jos aikoo voittaa Ranskan avoimet.

Uuden sukupolven uudet aseet

Miesten huipulle on pyrkimässä viime vuosien yksipuolisuuteen nähden poikkeuksellinen määrä teinejä. Heissä silmiinpistävää on yksi ominaisuus; enää ei kierretä kämmenelle jokaisessa mahdollisessa tilanteessa. Alexander Zverev ja Taylor Fritz ovat tästä kaksi huippuesimerkkiä. He lämäävät hurjia rystypommeja kahdella kädellä. Ehkä tämä kielii taas yhdestä muutoksesta tenniksessä; onko laji nyt menossa siihen suuntaan, ettei kämmenelle enää ehdi kiertää ja siksi rystyllä on pakko oppia ratkomaan?

Laaksosen hidas läpimurto

Sveitsiä edustava hyvinkääläislähtöinen Henri Laaksonen tekee nykytennikseen tyypillistä hidasta läpimurtoa ATP-kisojen tasolle. Tämän vuoden pisteissä Laaksonen on sijan 100 kieppeillä maailmassa. Se enteilee mahdollisuutta murtautua loppuvuoden aikana jopa itse ATP-rankingin top 100:aan. Hiljattain 24 vuotta täyttänyt Laaksonen pelasi Sveitsin Davis Cup -joukkueessakin Italiaa-ottelussa. ATP-rankingissa tuolloin sijalle 40 rankattua Andreas Seppiä vastaan tuli vieraissa massalla erävoittokin. Sarasotan haastajakisassa kaatui hiljattain sijalle 87 rankattu Diego Schwartzman. Laaksosen kämmenlyönti paukkuu erittäin tehokkaasti ja hän on fyysistynyt vuosien saatossa.

Post on Facebook by Suomen Tennisliitto ry

Suomen tsemppi Kairon kuumuudessa ei valitettavasti riittänyt säilyttämään paikkaa II ryhmässä.
Fed Cup: Suomi ensi vuonna Euroopan-Afrikan III ryhmässä tennis.fi

Suomi hävisi Fed Cupin putomiskamppailun Egyptiä vastaan ja pelaa ensi vuonna Euroopan-Afrikan lohkon III ryhmässä. Tulos oli selvillä jo kaksinpelien jälkeen, eikä nelinpeliä pelattu. Egyptin Dona Abo Habaga voitti Milka-Emilia Pasasen 6-…

Nadal Wins Ninth Barcelona Open 2016

Rafael Nadal reacts to winning the Barcelona Open BancSabadell for a record ninth time. Watch live tennis at tennistv.com.

https://youtube.com/watch?v=o-0WPf6zNek

Heliövaara väänsi voiton Vaasassa

Lauri Kiiski johtaa Finnish Touria kahden osakilpailun jälkeen. Harri Heliövaara suunnittelee olevansa mukana myös toukokuun lopussa Kaarinassa.

HVS:n Harri Heliövaaran ja TaTS:in Lauri Kiisken välinen Finnish Tour -finaaliottelu oli odotetun tiukka. Kiiskellä oli kaksi- ja puolituntisen matsin molemmissa erissä eräpallo, mutta Heliövaara väänsi lopulta voiton 7-6, 7-6.

- Kyllä se oli ihan yksistä pisteistä kiinni, Heliövaara myhäili.

Kahden päivän tiukka rutistus tuntui maanantaiaamuna Heliövaaran kropassa.

- Aivan toivottoman kipeältä tuntuu. Mutta tämä on tervettä kipua. Oli todella hauskaa pelata, ja järjestelyt Vaasassa toimivat erittäin hyvin, Heliövaara kiitteli.

Lähiviikot hän palauttelee lihaksiaan, mutta jo seuraavalla Finnish Tourilla Davis Cup -edustajamme saatetaan nähdä tositoimissa. 20.-22. toukokuuta pelattavaa kilpailua isännöi ÅLK Kaarinassa.

- En ole vielä suunnitellut ohjelmaani pidemmälle, mutta kyllä kesän Finnish Tennis Pro Circuit -ammattilaiskilpailutkin kiinnostavat ilman muuta, jos ne sopivat vain kalenteriin, entinen ammattilainen mietti.

Kiiski johtaa miesten Finnish Touria kahden osakilpailun jälkeen.

 

Egyptissä Fed Cup -joukkueessa pelannut Ella Leivo voitti loppuottelussa seurakaverinsa, TaTS:in Roosa Timosen 7-6, 6-2. Leivo johtaa naisten Finnish Touria.

 

Finnish Tourin pistetilanne: http://www.tennis.fi/kilpailut/finnish+tour/2016+pistetilanne/

Street Tenniksen lumoissa tänä keväänä jo 5 000 lasta

Kevään LähiTapiola Street Tennis kiertue lähestyy puolta väliä ja tähän mennessä jo noin 5 000 lasta on päässyt tutustumaan tennikseen. Kiertue on vieraillut yhdellä koululla Salossa, Janakkalassa ja Korsnäsissä, kahdella koululla Kauniaisissa, Kouvolassa, Maalahdella ja Kurikassa, kolmella koululla Vantaalla, Seinäjoella ja Kristiinankaupungissa, neljällä koululla Helsingissä ja Närpiössä sekä peräti 12 koululla Oulussa. Lisäksi Street Tennis -tapahtumia on järjestetty kahdessa päiväkodissa Tuusulassa. Tennikseen on siis päästy tutustumaan jo 40 koululla ja kahdessa päiväkodissa.

LähiTapiola Street Tennis -kiertue koostuu pääosin kouluilla järjestettävistä yhden päivän lajiesittelytapahtumista, joissa lapset pääsevät tutustumaan lajiin hauskojen harjoitteiden ja pelien avulla. Lajiesittelyiden järjestelyistä vastaavat Tennisliiton kiertuemanagerit ja tennisseurojen ohjaajat. Kiertueen ensimmäisellä puoliskolla on ollut mukana 11 tennisseuraa.

LähiTapiola Street Tennis -kiertue jatkuu huhti- ja toukokuun ajan. Tapahtumia järjestetään viidellä eri alueella ja kevään aikana tennistä päästään kokeilemaan yhteensä lähes sadalla koululla. Koko kiertuekalenteri löytyy TÄÄLTÄ.

Raisan roti: Joukkuemuotoisuus innostaa

Norpe Tennisliigan miesten finaalissa pelasivat TaTS ja GT.

Suomen tenniksen ehdoton suola ja kiinnostuksen kohde on joukkuepelaaminen. Vajaa puolet maassamme käydyistä tennisotteluista pelataan joukkuemuotoisissa sarjoissa ja kilpailuissa. Se on huima määrä!
Joukkuemuotoisuus tarjoaa pelaajille psykologisesti mukavan vaihtoehdon normaalin kilpailemisen rinnalle. Joukkueen menestys on kiinni useammasta palasesta ja joukkuetovereilta saa kannustusta. Parhaassa tapauksessa kentällä istuu jopa kapteeni, jonka kanssa voi juonia pelin taktiikkaa. Useimmissa joukkuesarjoissa edustetaan seuraa, ja seurahenki sekä yhteenkuuluvuus kasvavat. Myös pienempien lasten kynnys kilpailemiseen madaltuu, kun kilpailua käydään joukkueena.
Tennisliiton alaisia joukkuemuotoisia sarjoja ja kilpailuja löytyy moneen makuun. Kaikissa joukkuemuotoisissa sarjoissa pelataan sekä 2-pelejä että 4-pelejä. Alla on kuvattuna suosittuja sarjojamme.

1-taso (huippukilpailut):
- Juniorit pelaavat huhtikuussa SM-mitaleista Junioreiden SM-liigacupissa (luokkina 10-, 12- ja 15-vuotiaat). Vuonna 2016 mukana oli 47 joukkuetta.
- Sisäkaudella Norpe Tennisliiga houkuttaa kansallisen kärjen ja ulkomaalaiset ATP-tason vahvistukset Suomeen.
- SM-liigacupissa ratkotaan ulkokaudella aikuisten SM-mitalit.

2-taso (kansalliset kilpailut):
- Yleiseen sarjatennikseen osallistuu vuoden aikana yli 500 joukkuetta. Vuonna 2015 yleisiä sarjatennisotteluita pelattiin yhteensä 10 462 kpl.
- Seniorisarjatennistä pelaa sisäkaudella yli 500 joukkuetta (ikäluokkia yli 30-vuotiaista aina yli 85-vuotiaisiin).

3-taso (harrastekilpaileminen):
- Vuoden verran kilpailujärjestelmässä mukana ollut Harrasteliiga on kerännyt kasaan jo yli sata joukkuetta (noin puolet Harrasteliigaa pelaavista pelaajista on uusia pelaajia virallisessa järjestelmässä). Mukaan pääsevät korkeintaan C-luokan pelaajat ja ottelut pelataan tunnin mittaisina lähialueella.
- Mini- ja midi-ikäisille järjestetään myös joukkuemuotoiset osakilpailut Tykkimäki Tourilla.

Rankingjärjestelmämme on maailmanlaajuisesti katsoen hyvin uniikki. Järjestelmämme perustuu siihen, että pelaajat ansaitsevat pisteitä itselleen sen mukaan, minkä tasoisia pelaajia he voittavat (laskennassa lasketaan yhteen pelaajan oma ja vastustajan taso). Yleisempi järjestelmä maailmalla on se, että pisteitä kertyy kilpailun tason ja kierroksien mukaan. Suomen järjestelmässä on huomioitu sarjatenniksen suosio ja ottelumäärät. Onhan erittäin tärkeää omata järjestelmä, joka antaa mahdollisuuden myös sarjatennistä pelaavan pelaajan saada paikkansa rankingissa ja tasoluettelossa. Erityisesti sen vuoksi, että monet pelaavat pelkästään sarjatennistä jättäen kansalliset kilpailut väliin.

Raisa Törnroos-Heinonen on STL:n kilpailupäällikkö

 

Kirja: Game Set Cash!

Game, Set, Cash! Inside the Secret World of International Tennis Trading. Schwartz Publishing Pty Ltd Collingwood, Australia 2014. 288 s. ISBN 9781863956598

Satuin lukemaan jo toista vuotta sitten ilmestyneen Brad Hutchinsin kirjan Game, Set, Cash! alkuvuodesta samoihin aikoihin, jolloin brittien yleisradioyhtiö BBC paljasti ammattilaistenniksen sopupelaamisen.
Australialainen Hutchins kirjoittaa toimistaan laittoman vedonlyöntibisneksen alimmalla portaalla – hän kiersi maailmaa tennisturnauksesta toiseen vedonlyöntiyhtiön kustannuksella ja välitti reaaliajassa ottelutietoja kentänlaidalta vedonlyöntifirmaan.
Heti kirjan johdantokappaleessa Hutchins kertoo, miten hän raportoi Wimbledonin turnauksessa eräästä kentällä kahdeksan pelatusta ottelusta. Hän istui katsomossa kännykkä taskussaan ja lähetti viestejä ottelun kulusta käyttäen koodeja, jotka nopeuttivat tietojen välitystä. Vedonlyöntitoimisto tiesi pisteen päättyneen uloslyöntiin nopeammin kuin mitä tuomari sai ääneen kuulutetuksi paikalla olleelle yleisölle.
Nopeus on valttia, sillä kulloisellakin tiedolla joku vedonlyöjä saattoi tienata ison tukun rahaa. Tennis on oiva laji vedonlyöntiin, sillä pelaamisen kohteeksi voidaan ottaa lukemattomia elementtejä pelistä, ei pelkästään otteluvoittoa. Voidaan pelata voitettujen ja hävittyjen erien, pelien ja vaikka läpisyöttöjen määristä. Jos vielä pelaajista toinen tai molemmat ovat saaneet rahaa sopimalla tietyistä toimista, sitä suuremmat summat vedonlyönnissä liikkuvat.
Tenniskisoja pelataan ympäri vuoden eri puolilla maailmaa, ja vedonlyönnin kohteiksi kelpaavat ”kymppitonnin” kisat siinä missä isot ammattilaisturnaukset. Tarvitaan siis todella laaja valvonta, jotta rikollinen toiminta saataisiin kuriin.
Ottelutietojen välittäjien työhön kuuluu vältellä kisojen toimitsijoita ja turvamiehiä, jotka parhaansa mukaan pyrkivät löytämään nämä välittäjät ja heittämään heidät portista ulos. Mutta mitä isompi kisa, sitä helpompi oli Hutchinsin palata seuraavana päivänä ja jatkaa työtä, sillä hän saattoi sulautua laajaan katsojamassaan. Hutchins kertoi saaneensa porttikiellon Wimbledoniin, mutta niin vain mies palasi seuraavana vuonna vaivatta kisapaikalle tekemään ”työtään”.
Hutchins kertoo kirjassa varsin avoimesti toimintatavoista. Sitä tarkemmin hän – tietenkin - varoo paljastamasta tietoja, joilla viranomaiset pääsisivät käsiksi laitonta vedonlyöntiä organisoiviin tahoihin. Kirjasta ei siis löydy firmoja ja niiden johtajia, joille hän teki töitä ja joilta sai palkkionsa sekä kulukorvauksensa. Välttääkseen laillista vedonlyöntiä harjoittavien firmojen mahdollisesti nostamia oikeustoimia häntä vastaan, Hutchins luettelee liudan firmoja, joille hän ei tehnyt työtä. Hutchins varjelee myös työkavereitaan, jotka mainitaan vain lempinimillä.
Hutchins tietää, että ottelutietoja vedenlyöjille välittäviä pidetään tennismaailman pohjasakkana, mutta se ei häntä tuntunut haittaavan pätkään. Tärkeämpää oli päästä paikkoihin, muun muassa Skandinaviaan, joihin ei muuten tulisi matkustettua.

 

Tule kokemaan seniorien MM-kisat Helsinkiin

Nyt on mahdollisuus saada ainutlaatuinen kokemus – osallistua MM-kisoihin – kotikentällä. Vielä on aikaa lähes kuukausi ilmoittautua seniori-ikäluokkien 50/55/60v henkilökohtaisiin MM-kilpailuihin, jotka pelataan sisäkentillä Talissa, Helsingissä HVS-Tenniksen järjestämänä 25.6.-2. heinäkuuta. Ilmoittautuminen päättyy 25. toukokuuta. 
Tottahan on, että MM-kisat kuulostavat juhlallisilta ja niihin omakohtainen osallistuminen monesta kaukaiselta ajatukselta. Talissa huhtikuun alussa pelatuissa seniorien sarjatenniksen play off -otteluissa oli mukana sekä osallistumisesta jo päättäneitä että sitä vielä miettiviä.

Tiina Äijö on ensikertalainen

Kun MM-kisoja pelattiin pari vuotta sitten Floridassa, Tiina Äijö oli siellä lomalla ja kannusti suomalaispelaajia, muun muassa Karoliina Peuraa ja Ilkka Riikosta.
- Innostuin kansainvälisestä tunnelmasta, Äijö kertoi.
- Oli mukava tavata pelaajia eri puolilta maailmaa.
Äijö haluaa nyt päästä kokemaan MM-kisat Helsingissä ja hakee paria ainakin N50-nelinpeliin, kenties sekanelinpeliinkin.
- Mieluiten pelaan nelinpeliä. Se on nopeaa, tekniikka ja taktiikka ovat tärkeitä ja hyökkäävyys viehättää.
Äijö aloitti tenniksen vasta 15 vuotta sitten, koska nuorena se ei ollut mahdollista. Hän oli seurannut tarkkaan lajia televisiosta ja kun omaa aikaa järjestyi, meni Hedmanin tenniskouluun, jossa hurahti lajiin täysin.
- Tennis on loputtoman mielenkiintoinen laji. Se voittaa, jonka pää kestää.
Tiina pelaa aktiivisesti Open Tennis Clubissa, jonka puheenjohtajanakin hän oli muutaman vuoden. Seurassa on parisen sataa jäsentä, joista 70 naisia. Kaikki ovat mukana jonkin tason kilpailutoiminnassa.
- Jos en kilpailisi, motivaatio harjoitella olisi löyhempää.
Nordea Espoon yritysyksikön johtajana Tapiolassa toimiva Tiina Äijö on löytänyt yhtäläisyyksiä työelämän ja kilpatoiminnankin välillä.
- On keskityttävä omaan suoritukseen ja mietittävä, miten selviytyä. Siitä myös usko omaan tekemiseen kasvaa.
Tiina on saanut tenniksen kautta paljon uusia ystäviä.
- Hienoa, että voi treenata minkäikäisen pelaajan kanssa tahansa, jolla on suhteellisen sama taitotaso.

Juha Väänänen viidensiin MM-kisoihinsa

Juha Väänänen, 56, lähtee MM-kisoissa M55-luokkaan. Häntä voi pitää jo konkarina, sillä hän oli mukana seniorien MM-kisoissa Espanjassa jo vuonna 2010 ja ollut sitten kisoissa myös kahdesti USA:ssa ja Ranskassa.
- Kun kaksinpelin kaaviot ovat 128 pelaajalle, viimeistään kolmannella kierroksella tulee sijoitettu vastaan. Taso on sangen kova, totesi Väänänen, jonka ITF-ranking on nyt 198 ja oli parhaimmillaan 74.
- MM-kisat ovat kuitenkin aivan loistava paikka tutustua uusiin ihmisiin ja verkottua niin pelikentillä kuin kisoihin kuuluvissa oheistapahtumissa, jos kisamenestys jää laihaksi. Monet pelaajat ovat ystävystyneet ja tapaavat muissa tenniskisoissa.
Väänänen totesi myös, että MM-kisat ovat älyttömän hyvä tapa viettää lomaa. Hän on käyttänyt MM-kisaviikkoa myös kisakaupunkiin tutustumiseen. Helsingin ollessa isäntänä tämä toimii ulkomaisille osallistujille ja heidän aveceilleen.
MM-kisoissa pääsee todennäköisesti kohtaamaan uusia, erilaisia vastustajia.
- Kotimaassa kilpaillessa saattaa kohdata saman pelaajan monta kertaa vuodessa.
Väänänen aloitti tenniksen juniorina Kotkassa, mutta työelämään siirryttyään pelaamiseen tuli kymmenen vuoden tauko. Kimmen Berner houkutteli hänet takaisin tenniksen pariin. Palette Software Oy:n toimitusjohtaja Väänänen on 45v-ikäluokasta lähtien kisannut kotimaassa sarjatenniksessä ja SM-kisoissa sekä kansainvälisesti ITF- ja MM-kisoissa. Kilpailutoiminta motivoi harjoittelemaan: neljästi viikossa tennistä ja kerran, pari kuntosalilla.
- Olen varmaan tällä hetkellä fyysisesti suhteessa parhaimmassa kunnossa kuin koskaan, sanoi Juha.

TaTS:n naisten joukkueen jäsenet Anita Lindström ja Pirjo Ilanne-Parikka olivat mukana Talissa N55-sarjan play offeissa. Anita totesi liigamitalihaaveitten haihtuessa, etteivät MM-kisat taida olla häntä varten, mutta Pirjo kertoi ottaneensa kesälomansa henkilökohtaisten MM-kisojen viikolle. Rooli on vielä mietinnässä.

 

Näin ilmoittaudut ja osallistut
 

Henkilökohtaisiin 50/55/60 MM-kisoihin voi osallistua, kun täyttää tänä vuonna 50, 55 tai 60 vuotta - tai on sitä vanhempi. Jokaisen osallistujan tulee olla ITF:n IPIN-järjestelmässä ja maksaa vuosittainen jäsenmaksu. Ohje alla
http://www.senioritennis.fi/wp-content/uploads/IPIN-maksu-ohje.pdf

Kun IPIN-jäsenyys on hankittu, voi ilmoittautua MM-kisoihin. Ohjeen siitä saa yllä olevasta linkistä. MM-kisoihin ilmoittautuminen päättyy 25.5. Ei kannata jättää sitä ihan viimeiseen päivään; jos ongelmia ilmoittautumiseen ilmenee, ehtii hakea siihen kaveriapua.

MM-kisoissa on sekä miehille että naisille kaksinpeli-, nelinpeli- ja sekanelinpeliluokat.

Samalla ilmoittautumismaksulla, 125 dollaria (noin 113 euroa), voi osallistua yllä mainittuihin luokkiin ja kaksinpelissä vielä lohdutussarjaan. Maksuun sisältyy myös illalliskortti pelaajajuhlaan 26.6. ja kisapaita. Osallistumismaksu tulee maksaa ilmoittautumisen yhteydessä.

Pelaajahotelli on hotelli Presidentti. Huonevaraukset sokos.hotels@sok.fi ja varauksen yhteydessä mainittava TENNIS SENIORS. Huonehinta 80 euroa.