The Final Night: Jarkon jäähyväisistä tuli iltojen ilta

Kun Jarkko Nieminen päätti lähteä ammattilaistenniksestä isosti, hän tuskin osasi kuvitella, miten ikimuistoinen illasta Hartwall Arenassa tulisikaan. Kaikkien aikojen tennispelaaja Roger Federer, jääkiekkolegendat Teemu Selänne ja Peter Forsberg sekä joukko eturivin suomalaisartisteja – Apulanta, Ricky-Tick Big Band ja Julkinen Sana, Apocalyptica sekä Saara Aalto ja Ylioppilaskunnan laulajat – olivat saattamassa Jarkkoa siviiliin 15 ammattilaisvuoden jälkeen. Kun vielä reilut 12 000 katsojaa hurrasivat lehtereillä, hakee tilaisuus vertaistaan.
Hienon illan järjesti Yellow Films ja Jarkko Nieminen Tennis Academy ja sen välitti tv-yleisölle MTV.

Roger Federer on yleensä ykköstähti myös näytösotteluissa, mutta Helsingissä Federer antoi tyylikkäästi tilaa illan sankarille, ystävälleen Jarkko Niemiselle. He ovat ikätovereita, 34-vuotiaita, ja tunteneet toisensa varhaisista juniorivuosista lähtien.

 

Sekä Jarkko Nieminen että Roger Federer ovat fanittaneet vuosia Teemu Selännettä. Federer on virittänyt autotalliinsa jääkiekkoilijoiden pelipaitoja – näkyvimmällä paikalla on Teemun kasipaita. Tennistä mainiosti pelaava Selänne puolestaan on seurannut Federerin ja Jarkon uria. Hänestä oli hienoa päästä mukaan Jarkon viimeisen iltaan.

 

Ruotsalainen kiekkosuuruus Peter ”Fobba” Forsberg pääsi pelaamaan Roger Federerin parina. Ennen ottelua hän lupasi, että yleisö näkisi – kerrankin - hikisen Federerin. Hän kun aikoi seistä keskellä kenttää ja Federer saisi hoitaa loput. Ottelun jälkeen verkolla mainiosti häärinyt Fobba oli kuitenkin nelikon hikisin.


 

Jarkon Final Nightin liput Hartwall Arenalla myytiin loppuun viidessä tunnissa. Yli 12 000 katsojaa koki ikimuistoisen illan.

 

Legendat, tenniksen ja jääkiekon supertähdet, nelinpelin jälkeen vas. Jarkko Nieminen, Peter Forsberg, Teemu Selänne ja Roger Federer.

 

Suomen Tennisliitto myönsi Jarkko Niemiselle liiton kultaisen ansiomerkin.


 

Otteluiden tuomarina toimi Harri Louhos.

 

Nieminen ja Federer olivat yhtä aikaa myös ATP:n hallituksessa muutaman vuoden. Miesten ystävyys ja toistensa arvostus tuli Final Night –päivän aikana esille monta kertaa.
Vaikuttava hetki: kaksinpeliottelun päätyttyä sveitsiläisen 7-6, 7-6 -voittoon käy Jarkko laskemassa mailansa takalinjalle. Se on nyt tässä.
Jarkon vanhemmat Leena ja Kauko Nieminen sekä sisar Anna-Riikka Carlson olivat kunniapaikalla.
Ricky-Tick Big Band ja Julkinen sana oli yksi illan esiintyjistä. Paleface, Redrama ja Tommy Lindgren saivat tunnelman kohoamaan entisestään.
Jarkon rakkaimmat: Anu-vaimo ja kahden kuukauden ikäinen My-tytär.
Video ”Maskusta maailmalle” aiheutti Jarkossa melkoisen tunnemyrskyn.
Heviyhtye Apocalyptican Grace-biisiin päättyi Jarkko Niemisen Final Night Harwall Arenassa. Uransa lopettanut tennistähti paljasti tennisyleisölle itsestään vähemmän tunnetun puolen ”moshatessaan” – heiluttaessaan piiskalettiään – Apocalyptican sellistien tavoin.

 

Kolumni: Jarkon pitkät jäähyväiset

Jarkko Nieminen oli päättänyt, että vuosi 2015 on hänen viimeisensä ammattilaiskiertueella. Tänä vuonna jokainen kisa, jonka hän kävi, oli hänelle se viimeinen: viimeinen Ranskan avoimet, viimeinen Wimbledon, viimeinen US Open ja viimeinen Stockholm Open.
Jarkko saattoi ottaa kaiken irti kustakin kisasta, nauttia sen tunnelmasta ja tallentaa mieleensä kunkin paikan erityisiä muistoja 15 vuoden pituisen uran ajalta.
Mutta vaikka kuinka ottaa tietoisesti pitkät jäähyväiset ja valmistautuu elämän toistaiseksi suurimpaan muutokseen, tunnemyrsky yllättää ja on viedä jalat alta.
Näin kävi Jarkolle Tukholmassa Nicolás Almagro -ottelun jälkeen. Ruotsalaissuomalaisen yleisön voimakas mukanaolo ja seisten annetut pitkät ja lämpimät aplodit liikuttivat Jarkkoa. Kyynelistä ollut tulla loppua, ainakaan ihan heti.
Samoin hänelle kävi Final Nightissa Helsingissä kolme viikkoa myöhemmin 12 000 katsojan edessä, kun iloisissa merkeissä käydyn illan lopussa järjestäjät esittivät isolla kuutiolla ”Maskusta maailmalle” -videon. Siinä nähtiin kuvaa pikku-Jarkon tennisharkoista Maskun kodin olohuoneessa, Impivaaran tenniskeskuksessa ja Vuokatin urheiluopistolla. Muutamaan minuuttiin oli koottu - Jarkon kotiväen avustuksella – yhteenveto Jarkon uran vaiheista.

***


Jarkko rakensi ammattilaisuraa huolellisesti: hoiti tinkimättä valmistautumiset ja valmennukset, oheisharjoittelut, fysiikan, ravinnon ja vastasi esimerkillisesti omalta osaltaan yhteistyösopimusten toteutumisesta. Hän oli kiitettävästi median tavoitettavissa ja kohtasi aina ystävällisesti faninsa lähellä ja kaukana.
Viidentoista vuoden mittaiseen uraan mahtuu paljon ja kaikenlaista. Jarkko piti katseensa tiukasti tulevassa ja pyrki koko ajan parempaan, kehittämään omaa peliään ja osaamistaan. Sitoutuneisuudessaan ja antaumuksellisuudessaan hän ei antanut kenellekään tasoitusta.
Pikku-Jarkon unelmasta tuli totta ja rakkaasta harrastuksesta ammatti. Uuttera maailmalla kiertäminen varmisti, että hän voi rauhassa rakentaa tulevaisuuttaan.

***


Tänä vuonna Jarkolta tivattiin yhtä mittaa, mitä hän alkaa tehdä jatkossa ja kuuluuko tekemiseen tennis. Jokainen, joka on jäämässä, tai vastikään jäänyt, eläkkeelle, haluaa vetää henkeä, tarkastella omia tuntemuksiaan ja katsoa maailmaansa sekä eteen- että taaksepäin, ilman kiirettä.
Jarkko on vakuutellut kyselijöille, että hän on varmasti tavalla tai toisella mukana suomalaisessa tenniksessä jatkossakin, kuten on jo nyt nimikkotennisakatemiansa kanssa.
Jarkko on niitä, jotka haluavat antaa takaisin lajille, jolta ovat saaneet niin paljon.
Me Jarkko-fanit voimme siis sanoa hänelle vähäksi aikaa hei hei – ja tervetuloa takaisin silloin kun hän haluaa ja sillä tavoin kuin hänelle sopii. Me tiedämme, ettei hän meitä kuitenkaan kokonaan jätä.
 

Kirjoittaja on Suomen Tennisliiton pitkäaikainen viestintäpäällikkö, joka jäi kesäkuussa eläkkeelle. Hänet kutsuttiin Tennisgaalassa STL:n kunniajäseneksi.


 

Yhdysvalloista Final Nightiin - tosifanien tarina

Marc Vecchiolla, Jason Ciaccio ja Ben Pinter saapuivat Yhdysvalloista Suomeen tapaamaan Jarkko Niemistä. Unelma toteutui!

Jarkko Nieminen päätti mittavan tennisuransa lopullisesti Hartwall-areenalla järjestettyyn Final Night -iltaan. Tapahtuma myytiin loppuun todella nopeasti ja se herätti kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolellakin. Jarkko-faneja tuli ainakin Japanista ja USA:sta.

Kun tieto Jarkon show'sta kiri yhdysvaltalaisen Marc Vecchiollan korviin, halusi hän ehdottomasti päästä paikalle todistamaan tätä tapahtumaa. Mukaan lähtivät Jason Ciaccio ja Ben Pinter, pelaajat joita Marc oli valmentanut yliopistojoukkueessa.

Molemmille nuorille miehille tämä oli ensimmäinen kerta USA:n ulkopuolella, ja mikä onkaan parempi paikka aloittaa matkustelu maailmalla kuin syyssateinen Suomi. Päätös matkustamisesta syntyi todella nopeasti, ja kun majoitus oli varmistettu ja passit ja lentoliput hankittu, oli vain toivottava, että myös pääsyliput saataisiin. Onnea oli matkassa sen verran, että liputkin saatiin. Off you go!

Marc Vecchiolla on seurannut Jarkko Niemisen uraa alusta asti. Kiinnostus heräsi, kun Jarkko kävi vuonna 1999 pelaamassa ITF-kisan Marcin johtamassa tenniskeskuksessa New Jerseyssä. Tämä turnaus pelattiin vain kahta viikkoa ennen kun hän ylsi US Openin juniorisarjan voittoon. Hyvä valmistava turnaus siis. Tästä eteenpäin aina US Openin aikaan Marc teki lyhyen matkan pelipaikalle ja oli kannustamassa Jarkon otteluissa.

Suomi-vierailun ohjelmaan kuuluivat jääkiekko-ottelu Suomi–Tsekki, kierros Helsingin yössä ja tietenkin saunominen. Matkan kohokohtana olivat kuitenkin tapaaminen Jarkon kanssa hänen akatemiansa treenien yhteydessä ja luonnollisesti Hartwall Areenan Final Night.

Tali Jarkko Nieminen Tennis Academyssa Marc, Jason ja Ben pääsivät seuraamaan junioreiden intensiivistä treeniä ja vaihtamaan kuulumisia Jarkon kanssa. Marc muisteli Jarkon kanssa tämän voittamaa ITF-kisaa ja yhdessä he kävivät läpi muutamia US Openin otteluita, joita Marc oli ollut seuraamassa.

Jarkon aikataulu oli koko päivän hyvin kiireinen, mutta ystävällisesti hän aloitti sen tervehdyskäynnillä USA:n vieraiden luona. Seuraavana haastattelujonossa oli vaatimattomasti Wall Street Journal.

"Money well spent", totesivat kaverukset matkasta.

MTV: Henri Kontinen saa parin maailman huipulta

Tenniksen nelinpeliin keskittyvä Henri Kontinen saa tulevalle kaudelle todellisen huippuparin.

Lue koko juttu: http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/tennis/artikkeli/henri-kontinen-saa-parin-maailman-huipulta/5562562

Kaikki Tennisgaalasta: Palkitut ja parhaat tunnelmapalat

Vuoden miespelaaja JARKKO NIEMINEN
Tämä miespelaaja aloitti vuoden 2015 etenemällä Australian avoimissa kolmannelle kierrokselle. Helmikuussa hän voitti ensimmäisellä Etelä-Amerikan turneellaan Buenos Airesissa nelinpelin, ja maaliskuussa tämä sisukas suomalainen sinetöi Suomen Davis Cup -voiton Monacosta. Ranskan avointen ensimmäisellä kierroksella hän haastoi rohkeasti maailman ykköspelaaja Novak Djokovicin. Wimbledonissa tämä pelaaja kaatoi entisen maailman ykkösen Lleyton Hewittin. Davis Cupissa Portugalissa hän oli Suomen kantavia voimia.

Vuoden naispelaaja PIIA SUOMALAINEN
Tämä naispelaaja on edennyt kauden aikana kolmesti välieriin: eksoottisilla kilpailumatkoilla Bangkokissa ja Azoreilla sekä kotimaan ITF 10 000 -kilpailussa Savitaipaleella. Hän on vuodesta toiseen iloinen sinivalkoinen pelaaja maailmalla.

Vuoden poikajuniori PATRIK NIKLAS-SALMINEN
Ensin tämä nuori pelaaja voitti kakkostason ITF Junior -kilpailut Makedoniassa ja Bulgariassa, sitten nelinpelissä A-tason kisan Italiassa. Hän debytoi grand slameissa osallistumalla Ranskan avointen poikien turnaukseen ja teki varsinaisen läpimurtonsa Wimbledonissa. Viimeistään edettyään ruoholla kaksinpelin välieriin ja nelinpelin puolivälieriin, tämän tamperelaisen nimi oli kaikkien huulilla. Tampere Openissa hän pelasi ensi kertaa ATP Challenger -tasolla ja eteni heti Harri Heliövaaran parina nelinpelin finaaliin.

Vuoden tyttöjuniori OONA ORPANA
Tämä lupaava nuori pelaaja ylsi alle 14-vuotiaiden EM-kisoissa puolivälieriin, pelasi Ruotsissa ykköskategorian kilpailun finaalissa ja voitti alle 21-vuotiaiden Suomen mestaruuden. Vahva kausi katkesi valitettavaan loukkaantumiseen, mutta uskomme, että tämä lahjakkuus palaa entistä sinnikkäämpänä pian kilpakentille.

Vuoden kansallinen miespelaaja VERNERI TUOMI
Tämä miespelaaja on urakoinut kansallisilla kentillä ahkerasti. Syyskuun alkuun mennessä hän oli pelannut tällä kaudella jo 43 ottelua. Hän on Finnish Tourin pisteissä toisena ja oli kesällä mukana SM-liigacupissa.

Vuoden kansallinen naispelaaja TANJA TUOMI
Tämä naispelaaja on ylivoimaisessa johdossa Finnish Junior Tennis Tourilla ja toisena Finnish Tourilla. Hän on ahkeroinut Norpe Tennisliigassa kullan arvoisesti ja SM-liigacupista tuomisina oli hopea.

Vuoden ansioitunut seniori JORMA KANGAS, KeuTS
M80-sarjan tuplamestari kaksinpeleissä - aikamoinen saavutus. Tämä senioripelaaja on voittanut viime vuosina useita SM-kultamitaleita superseniorisarjoissa. Kotiseudullaan Keuruulla hän on kehittänyt tennisolosuhteita merkittävästi omalla panoksellaan.

Vuoden naissenioripelaaja MARI-LIIS PARMAS, TaTS
Tämän naissenioripelaajan kotiintuomisina MM-kisoista oli kimmeltävä nelinpelihopea N40-sarjassa. Hän osallistuu vuosittain aktiivisesti kansainvälisiin kilpailuihin.


Vuoden miessenioripelaaja TERO NISSINEN, DS-T
Tämän miessenioripelaajan menestys M45-sarjan kansainvälisissä arvokilpailuissa on ollut kunnioitettavaa. Hänen ITF-rankinginsa ikäluokassaan on jopa 23.

Vuoden valmentaja FEDERICO RICCI
Tämä valmentaja on luotsannut vuoden parhaat junioripelaajat Patrik Niklas-Salmisen ja Oona Orpanan kohti kansainvälistä huippua. Hän on myös toiminut Jarkko Niemisen valmentajana tällä kaudella. Hänen johtamansa Jarkko Nieminen Tennisakatemian nuoret pelaajat ovat suomalaisen tenniksen tulevaisuudenlupauksia.

Vuoden seuravalmentaja MERIKE STAMBERG, OVS
Tämä seuravalmentaja on työskennellyt pitkään Oulussa. Hän on nainen, joka on osallistunut aktiivisesti muun muassa junioreiden kilpailumatkoihin.

Vuoden tuomari PETRI NYLUND
Tämä tuomari on erittäin aktiivinen ja innokas toimija niin refereenä kuin tuolituomarinakin. Hän alkoi kouluttaa Tennisliiton tuomarikoulutuksissa tänä vuonna.

Susanna Rahkamo edusti Suomen Olympiakomiteaa Tennisgaalassa.

Vuoden kilpailunjohtaja PASI JA KAISA AHTI, Smash-Kotka
Tämä aktiivinen ja tunnollinen kilpailunjohtajapari on kunnostautunut erityisesti livestream-lähetyksissä ja mediayhteydenpidossa. Vaimo ohjaa esimerkillisesti nuoria pelaajia kilpailuissa ja antaa paljon aikaansa seura- ja kilpailutoiminnalle. Mies tunnetaan varmana ja täsmällisenä kilpailunjohtajana.

Vuoden tennisteko HENRI KONTISEN MENESTYS 4-PELISSÄ (5 KISAVOITTOA)
Tämä entinen kaksinpeliässä on vakiinnuttanut tänä vuonna paikkansa nelinpelin ATP-kiertueella. Kroatialaisparinsa Marin Draganjan kanssa hän voitti juuri päättyneellä kaudella kolme turnausta ja filippiiniläispari Treat Hueyn kanssa kaksi. Davis Cupin nelinpelissä hän on ollut vankka pari Jarkko Niemiselle.

Vuoden kilpailu WIP TENNIS OPEN 2015 HYVINKÄÄ
Tämä ammattilaiskilpailu järjestettiin toista kertaa - ja entistä ehompana. Viime vuoden onnistuneesta kilpailusta oli loihduttu monipuolinen urheilutapahtuma. Idearikkaiden kilpailunjärjestäjien tukena ahkeroivat lukuisat vapaaehtoiset, ja ohjelmassa oli huomioitu niin yhteistyökumppanit kuin yleisön pienimmätkin. Mitä onkaan tarjolla ensi vuonna?

Vuoden Fair Play MATTI MANNINEN
Vantaalaisen Valko-Pallon kasvatti on edustanut seuraansa vuosikaudet SM-liigassa ja astelee aina kentälle oikealla kilpailuasenteella. Nykyisin hän pelaa HLK:ssa. Tämä pelaaja osoittaa tiukoissakin tilanteissa kunnioitusta niin vastustajiaan kuin tuomareita ja heidän ratkaisujaan kohtaan.

Vuoden seuratoimija JOHAN WASENIUS, GVLK
Tämä seuratoimija on seuransa senioritoiminnan sydän, joka on vastannut myös kerhotalon uusimisesta. Hän on aina valmis auttamaan niin seuraansa kuin myös Tennisliittoa.

Vuoden seurateko TaTS
Tämä seura varmisti suositun ATP Challenger -turnauksen jatkumisen ostamalla kilpailun nimiinsä. Seuran kehittämä Hippo-Tennis-konsepti innostaa lapsia lajin pariin, ja seuran pelaajat menestyvät mitalinhohtoisesti Norpe Tennisliigassa.

STL:n toimitusjohtaja Teemu Purho ja puheenjohtaja Matti Virtanen hymyilivät illan iloisten juontajien, Mervi Kallion ja Jari Hedmanin kanssa selfiessä.

Vuoden seniorikilpailu HANKO SCANDINAVIAN EB CHAMPIONSHIPS
Tämä seniorikilpailu on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisessä ITF-kisakalenterissa ja nostanut kilpailun arvon kakkostatasolle vuosien työn tuloksena.

Vuoden läpimurto RIKU HELMINEN
Midnight Sun -senioriturnauksen puuhamies teki 2015 varsinaisen läpimurron niin markkinoinnissa kuin kilpailunjohdossakin. Turnaus saavutti heti erinomaisen pelaajamäärän ja ohjelmakin keräsi kehuja.

Vuoden tapahtuma FINAL NIGHT (Mikael Hedberg, Olli Haikka, Riku Riihilahti, Hanna Iiskola, Jarkko Nieminen)
Tämä Hartwall Areenalla järjestetty tapahtuma oli suomalaisen urheiluvuoden supershow. Paitsi että katsojat saivat hyvästellä tapahtumassa suuren urheilijasuosikkinsa, he pääsivät myös nauttimaan urheilutähtien ja viihdehuippujen tarjoamasta huikeasta ohjelmasta. Upea idea ja koskettava päätös Jarkko Niemisen uralle.

Suomen Tennisliiton kunniajäsen RIITTA NÄRHI
Tämä nainen toimi Tennisliiton viestintäpäällikkönä vuodesta 1980 alkaen ja päätoimitti Tennislehteä vuodesta 1985. Hän vastasi kansainvälisten kilpailujen koordinoinnista 30 vuoden ajan, oli Davis Cup -administraattori ja Kansainvälisen Tennisliiton Davis Cupin Euroopan komitean ensimmäinen naisjäsen. Hänen laajat suhteensa ympäri maailman ovat hyödyttäneet Suomen tennistä, samoin verkottuminen suomalaisessa mediassa. Henkilö jäi eläkkeelle kesäkuun alussa 2015.

Pidetty ja arvostettu tennisvaikuttaja Seppo Nurmi sai Tenniksen tukisäätiön Elämäntyöpalkinnon.

Tenniksen Tukisäätiön Elämäntyöpalkinto SEPPO NURMI
Lahden Verkkopalloseuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen sekä Suomen Tennisliiton hallituksen jäsen on antanut uskomattoman vapaaehtoispanoksen suomalaisen tenniksen hyväksi. Hän on vastannut kilpailutoiminnasta suurella asiantuntemuksella ja ollut Suomen Senioritenniksen hallituksen kantavia voimia vuodesta 1996. Tämän miehen apuun on voinut aina luottaa.

Talin Tenniskeskuksen keskuskentän nimeäminen JARKKO NIEMINEN -KENTÄKSI
Tämä mies on suomalaisen tenniksen suurlähettiläs ja maailmalla rakastettu pelaaja, joka jätti hyvästit upealle ammattilaisuralleen lokakuussa. Hän taisteli voitoista 15 vuotta maailman sadan parhaan miestennispelaajan joukossa. Moni urheilutoimittaja ja -vaikuttaja on nimennyt hänet 2000-luvun merkittävimmäksi suomalaiseksi yksilöurheilijaksi.

Bändi viihdytti ja villitsi tennisgaalalaisia loppuillasta.

Lisäksi Tennisgaalassa muistettiin ammattilaisuransa lopettanutta Micke Kontista Kimmo Kaivannon grafiikkatyöllä.

Suomen Olympiakomitea luovutti Jarkko Niemiselle Hall of Fame -kuvan, jonka toinen kappale nostetaan OK:n Huippu-urheiluyksikön Hall of Fame -seinälle.

Nuoret tennislupaukset saivat merkittäviä stipendejä eri säätiöistä ja yhteistyökumppaneilta jopa 84 000 eurolla:

Oona Orpana 12 000 €

Patrik Niklas-Salminen 12 000 €

Emil Ruusuvuori 12 000 €

Patrick Kaukovalta 8 000 €

Aaro Pöllänen 8 000 €

Eero Vasa 8 000 €

Ella Haavisto 8 000 €

Roni Hietaranta 6 000 €

Otto Virtanen 6 000 €

Hermanni Tiainen 4 000 €

 

Bongaa itsesi Tennisgaalasta ja lataa muisto talteen

Klikkaa osoitteeseen: 
http://www.koivunenphotography.com/gallery/Uploader/G00008kv3s9U1GbE/C0000Nne15EEJ_iA
ja kirjoita salasana: G4Ala2015. Voit ladata kuvat vapaasti omaan käyttöösi. Kuvaajakredittinä toivomme mainittavan: Heidi Koivunen/Tennisliitto.

Mukavia katseluhetkiä!

Twiitti käyttäjältä @TeemuSel8nne

Harri Heliövaara Tennisliiton hallitukseen

Suomen Tennisliiton sääntömääräinen syyskokous pidettiin lauantaina Helsingissä. Edustettuna oli yhteensä 14 seuraa. Tennisliiton puheenjohtaja Matti Virtanen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Aine. Lue juttu kokonaan: http://www.tennis.fi/sitenews/view/-/ngid/1/nid/15969

Henkan kulma: Miten lisäintoa vuosikokoukseen?

Tennisliiton syyskokous pidettiin lauantaina Helsingissä. Edustettuna oli 14 tennisseuraa, mikä on alle kymmenen prosenttia liiton koko jäsenmäärästä. Kokous oli ohi noin puolessa tunnissa. Enpä muista aiemmin yhtä tehokkaaseen liittokokoukseen osallistuneeni.

Yhdistyksen kokous käyttää liitoissa ja seuroissa ylintä päätösvaltaa. Kokouksissa päätetään esimerkiksi sääntöjen muuttamisesta, hallituksen jäsenten valinnasta ja yleensä myös toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta. Näillä päätöksillä on merkittävä vaikutus yhdistyksen operatiiviseen toimintaan. Monissa yhdistyksissä pidetään sekä kevät- että syyskokous, mutta myös yksi sääntömääräinen vuosikokous on mahdollinen.

Alhainen osallistumisprosentti herättää ihmetystä, kun ottaa huomioon sen, että vuosikokouksissa päätetään yhdistyksen kannalta tärkeistä asioista. Toisaalta se voi kertoa luottamuksesta yhdistystä kohtaan sekä siitä, että asiat on valmisteltu hyvin jo ennen kokousta. Näin jäsenistöllä ei ole tarvetta tulla kokoukseen vaikuttamaan päätöksiin. Monesti yhdistyksen kokousten osallistujamäärä nouseekin silloin, jos käsillä on joku kriisi tai ristiriitoja eri toimijoiden välillä.

***

Luottamus ja hyvä valmistelu ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Yksi yhdistysmuotoisen toiminnan tärkeistä arvoista on yhteisöllisyys ja eräs sen ulottuvuus on se, että jäsenet ovat itse päättämässä toiminnan sisällöstä. Vaikka kaikilla ei ole tarvetta tai halua suoraan olla vaikuttamassa päätöksiin, on silti tärkeää, että kaikki kokevat saavansa mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. Mielestäni vähäinen kiinnostus vuosikokouksia kohtaan voikin kertoa paitsi siitä, että jäsenet eivät halua olla päättämässä, myös siitä, että he eivät tiedä, miten asioihin vaikutetaan. Tiedon puute voi lisätä tyytymättömyyttä ja pyrkimyksiä vaikuttaa väärien kanavien kautta.

Millä keinoilla yhdistys voisi sitten lisätä jäsenistön aktiivisuutta? Viestintä on tietysti olennaisessa osassa. Seuroissa ja liitoissa tuleekin pohtia, mitä kanavia hyödyntäen eri kohderyhmiä tavoitetaan parhaiten. Sosiaalinen media tavoittaa yleensä hyvin etenkin nuorta jäsenistöä. Jotkut käyvät aktiivisesti verkkosivuilla, kun taas osalle sähköposti on paras tapa vastaanottaa infoa. Viestin sisältöä kannattaa myös miettiä. Seuran jäseniä ei ehkä houkuttele tulla päättämään hallituspaikoista, jos vaarana on itse joutua epämieluisaan toimeen. Tällöin tarvitaan joku muu motivointikeino.

Toinen asia on itse kokoustilaisuus. Kuinka moni innostuu pelkästään kuuntelemaan tiivistelmiä tulevista suunnitelmista? Mitä jos tilaisuuteen yhdistettäisiin jäsenistöä kiinnostavaa aktiviteettia? Seuran vuosikokous voitaisiin pitää esimerkiksi keskellä pelipäivää, jolloin kenenkään ei tarvitsisi tulla paikalle pelkän kokouksen vuoksi. Liittokokous puolestaan on mahdollista yhdistää seurafoorumiin tai koulutukseen. Vaikka vuosikokous itsessään ei ehkä ole pääasiallisen mielenkiinnon kohteena, on jo sillä arvoa, että jäsenistö on paikalla kuulemassa yhdistyksen asioista ja tarvittaessa heillä on mahdollisuus myös kertoa oma mielipiteensä.

***

Liiton tämän vuoden syyskokous on siis pidetty ja on aika ryhtyä valmistelemaan vuoden 2016 toimintaa kokouksessa hyväksytyn suunnitelman pohjalta. Uskon, että seurat ovat saaneet riittävästi vaikuttaa toimintasuunnitelman sisältöön, vaikka se ei syyskokouksessa keskustelua herättänytkään. Toivon kuitenkin, että seuraavassa kevätkokouksessa nähdään enemmän jäsenistöä paikalla!

Kirjoittaja on Tennisliiton seurapalvelupäällikkö

 

Tennistähdistä muodinluojiksi: osa 1, René Lacoste

Lacoste, Fred Perry ja Björn Borg. Nuoremmalle sukupolvelle nimet tuovat mielleyhtymän muotimaailmasta, mutta kannuksensa jokainen on luonut tenniksen komeimmilla kentillä. Lue kolmiosainen juttu legendoista, joiden perintö elää nyt vaatebisneksessä.

Jean René Lacoste

1920-luvun suurimpiin tennistähtiin kuulunut ranskalainen René ”Krokotiili” Lacoste voitti urallaan seitsemän Grand Slam –turnausta kaksinpelissä vuosina 1925-1929 ja piti hallussaan maailman ykköspelaajan titteliä vuonna 1926.

Hän oli osa kuuluisaa Neljää Muskettisoturia, joihin kuuluivat lisäksi maanmiehet Jean Borotra, Jacques Brugnon ja Henri Cochet. Koko nelikko nostettiin Tenniksen Hall of Fameen yhtäaikaa vuonna 1976.

Yhdysvaltain kaikkien aikojen suurimpiin tennislegendoihin kuuluva Jack Kramer nosti Lacosten elämänkertateoksessaan historian kaikkien aikojen 21 parhaan pelaajan joukkoon.

Lacoste joutui jättämään kilpatenniksen vuoden 1929 Ranskan avointen jälkeen terveyssyiden vuoksi, joten aikaa jäi afäärien hoitoon. Vuonna 1933 Hän perusti veljensä Bernardin kanssa yrityksen La Société Chemise Lacoste, joka ryhtyi tuottamaan tennispaitoja –eli niin kutsuttuja polo-paitoja.

Logoksi valikoitui Renén lempinimestä tuttu krokotiili, jonka juuret juontuvat 20-luvun pelimatkalle Bostoniin. Lacoste oli lyönyt vetoa joukkueen kapteenin kanssa tietystä ottelusta, jonka voitettuaan hän sai himoitsemansa krokotiilinnahkaisen matkalaukun paikallisesta matkatavaraliikkeestä. Myöhemmin lempinimen tartuttua ystävä Robert George ompeli krokotiililogon Lacosten ottelubleiseriin ja loppu on historiaa.

Tunnetuin tuote – krokotiililogolla varustettu pikeepaita – nousi 1980-luvulla niin suosituksi ylemmän keskiluokan keskuudessa, että siitä tuli suorastaan käsite. Brändin uusi tuleminen tapahtui kuluvan milleniumin alussa, ja vuonna 2005 vaatemerkki rikkoi 50 miljoonan myydyn tuotteen rajapyykin.

Viime vuosina laadukkaasta ja urheilullisesta tyylistään tunnettu brändi on ottanut askelia kauemmaksi juuriltaan kohdistaen tuotteitaan yhä enenevissä määrin luksushyödykemarkkinoille. Tarkkoja tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla, mutta vuonna 2012 yritys pyöritti arvioiden mukaan noin 4 miljardin euron liikevaihtoa.

Lacoste jatkaa kuitenkin näkyvästi tenniksen parissa Ranskan avointen yhtenä pääyhteistyökumppanina. Lisäksi vaatemerkkiä edustavat aktiivipelaajista Andy Roddick sekä Sebastien Grosjean.

 

Ortopedin vastaanotolla, osa 2: Entä jos vamma ei parane?

Entä jos vamma ei parane?

Siitä, onko asioihin puututtu valmennuksellisesti ja hoidollisesti parhaalla mahdollisella tavalla, voi aina kysyä "second opinionin", toiselta valmentajalta tekniikasta, toiselta fysioterapeutilta tai lääkäriltä hoidosta ja niin edelleen. Joskus on myös vuosien ponnistuksista huolimatta kohdattava sekin totuus, että lajivalinta oli alunperinkin pelaajan fyysisten ominaisuuksien vuoksi virheellinen. Tätä tapahtuu kaikissa lajeissa kaiken aikaa. Niin ikään pitkittyvät, huonosti paranevat tai toistuvat eri rasitusvammat saattavat olla lapsen tapa yrittää kertoa halusta lopettaa tai vaihtaa lajia.

Mitkä urheilulajit tukevat tennistä parhaiten?

Itse enemmän aikuistenniksen parissa hääränneenä, tosin myös omaa jälkikasvua pelaamaan opettaneena, sanoisin että jalkapallo. Jalkapallotaustan omaava aikuispelaaja on tenniksen aloittaessaan jo monta lähtölavaa korkeammalla; suhde palloon ja sen arvaamattomiin liikkeisiin on selkäytimessä, ja jalkojen liikettä voi pelkkää tennistä harrastanut vain kadehtia!

Mikä altistaa nuoren pelaajan vammoille?

Siinä missä vanhemman pelaajan vammat ovat yhdistelmä tukikudoksen rappeutumisesta ja suoranaisista teknikkavirheistä, nuorempien kohdalla puhuisin mieluummin tukikudoksen epäkypsyydestä ja epäedullisesta pelitavasta. Mailan kärki kyllä saadaan kiihtyvään liikkeeseen ja osumaan palloon oikealla hetkellä, mutta jossain liikeketjun kohdassa kengänpohjan ja mailankahvan välillä kineettisessä ketjussa on heikko lenkki. Se ei osallistu suoritukseen, jolloin joku muu kohta ylikuormittuu.

Valmentajan suuri haaste onkin kokemuksensa ja silmänsä avulla tunnistaa nämä ja käynnistää pohdinta, muokataanko ongelman ratkaisemiseksi lyöntiä vai lyöjää.

Miten vammoja ehkäistään parhaiten?

Tässä pitäisi sanoa ensin aika monta kertaa suoritustekniikka, ja sitten vasta pelaajan fyysisten ominaisuuksien kehittäminen ja viimeiseksi niin sanotut kehonhuollolliset seikat, joihin ei itse asiassa juurikaan tarvitsisi puuttua, jos kaksi edellämainittua ovat kunnossa.

Todennäköisesti paras tapa on kouluttaa valmentajia tunnistamaan suorituksen epäfysiologiset piirteet ja rohkaista heitä puuttumaan niihin näkemyksensä mukaisesti mahdollisesta pelaajan tai hänen vanhempiensa vastustelusta huolimatta. Hyvä tennislyönti tai syöttö on kehonmukainen liikesarja, joka ei tuota vammoja vaan pisteen tauluun.

Ongelma käsittääkseni on se, että pelillisen menestyksen tullessa - aivan liian varhaisessa vaiheessa - ylitetään raja, jonka jälkeen harvassa ovat ne valmentajat, joilla on kanttia lähteä suoritusta enää purkamaan sellaiseen suuntaan, jonka hän itse uskoisi tuovan sekä pidemmän, vammavapaamman että menestyksekkäämmän peliuran.

Tieto toisi tässä rohkeutta, eikä tennisvalmentajan tarvitse olla lisäksi myös fysioterapeutti ja ortopedi samassa persoonassa, mutta hän saattaa hyötyä molempien tuesta jo ennen kuin ongelmat paisuvat. Jälkimmäisten ongelma taas on se, että he eivät ole tennisvalmentajia, joten avainsana on näiden ammattiryhmien vuoropuhelu.

Millaista vammoja ehkäisevää tukiharjoittelua tennispelaajan kroppa kaipaa?

Kyse on siitä, että muokataan lyönnin lisäksi myös lyöjää. Itse pelkistän tuon kahteen asiaan, laatuun ja määrään eli koordinaatioon ja voimaan:

Hyvän koordinaation puolesta ei voi liikaa puhua. Kyseessä on kehon kokonaisvaltainen hallinta kaikissa pelin aikana eteentulevissa tilanteissa ja asennoissa. Sen lisäksi että peli paranee, myös ne aiemmin mainitut heikot lenkit kineettisessä ketjussa vähenevät ja kaikki kengän ja kahvan välissä tekevät sitä yhtä ja samaa asiaa eli lyövät palloa. Tämä ei vähennä pelkästään rasitusvammoja, vaan koordinaatioharjoittelu on myös ainoa todistettavasti tehokas tapa vähentää tapaturmia urheillussa.

Voimaharjoittelu on ollut niin valmentajapiireissä kuin vanhempienkin keskuudessa herkkä aihe, ja mielipiteet ovat usein voimakkaita, vaikka todellista tietoa ei juuri ole. Itseäni on suuresti ilahduttanut se, että viime aikoina on alettu asiantuntijavoimin esittää yhä vahvempia kannanottoja siihen suuntaan, että voimaharjoittelun hyödyt jopa hyvinkin nuorilla ylittävät moninkertaisesti sen haitat. Itse olen tätä näkemystä melko yksin edustanut vaatimattomaan yhden potilaan tutkimusaineistooni perustuen jo 40 vuotta, eli siitä saakka kun 11-vuotiaana aloitin painonnoston, jota jatkoin koko teini-iän kärsimättä vieläkään sen lukuisista tuolloin ennustetuista haitoista.

Kuinka paljon voimaharjoittelusta on tenniksenpelaajalle todellista lisähyötyä, voi olla vaikea tieteellisesti todistaa, mutta se biologinen tosiasia, että ihmisen tukirakenne on mitä suurimmassa määrin kuormitussidonnaisesti lujittuvaa elävää kudosta on kiistaton. Itse uskon monipuolisen koordinaatio- ja voimaharjoittelun olevan paras tapa tukea lajinomaista teknistä suoritusta lajissa kuin lajissa.

Mitä lihasvenyttelyyn tulee, kannattaa jokaisen tutustua hyvän ystäväni Petteri Kosken ansiokkaaseen aiheesta tehdyt tieteelliset kriteerit täyttävät tutkimukset koostavaan artikkeliin HVS-Sanomissa viime keväältä. Viesti oln tiivistetysti se, että vaikka intensiivinen venyttely ennen suoritusta huonontaakin lihasvoiman tuottoa ja suoritustasoa jonkin verran sekä tästä johtuen lisää vammautumisriskiä hieman, ei se kokonaan kiellettyäkään ole. Siihen käytetyn ajan vain voisi näitä tavoitteita ajatellen käyttää paljon paremminkin!

Milloin on leikkauksen aika?

Mitään aikamääriä en tuossa asettaisi. Mahdollisen kehittyneen kudosvaurion tai biomekaanisen häiriön osoittaminen kannattaa toki tehdä potilaan perusteellisella tutkimisella ja esimerkiksi magneettikuvauksella jo varhain. Seuraavaksi pitää muodostaa yhdessä valmentajan ja fysioterapeutin kanssa kanta siihen että mitä voidaan vielä ongelman eliminoimiseksi tehdä ei-leikkauksellisesti. Jos se tie on kuljettu loppuun, niin leikkauspäätöstä on turha pitkittää mikäli vaivaan on hyvä hoito olemassa.

Urheilukirurgin peruskysymyshän ei ole se, että millä kaikilla keinoilla leikkaus voitaisiin välttää, vaan se voidaanko leikkauksellisesti tarjota potilaalle sekä nopeampi että varmempi tapa palata omalle tasolleen lajiin, johon hän on ikänsä panostanut. Koska ratkaisut harvoin ovat lääketieteellisesti kiireellisiä, kannattaa leikkauksen ajoitus tulevan kauden kannalta miettiä niin että toipumis- ja kuntoutumisaikaa on mielummin kuukausi liikaa kuin liian vähän.

Mitä itse leikkaamiseen tulee, niin mukaillen mielelläni Juha Mietoa vanhassa Saarioisten maksalaatikkomainoksessa sanomalla että "Kun meillä leikatahan, niin leikatahan kunnolla!". Tällä tarkoitan sitä, että urheilijan operatiivinen hoitostartegia ei saa toipumisen pitkittymisen pelossa olla liian "säästävä" tai minimalistinen, vaan pikemminkin päinvastoin: ongelman hoituminen ei saa jäädä avaimenreiästä tehtyjen arvailujen varaan, vaan tekniikaksi on valittava aina varmuudella toimivin, joskus hyvinkin perinteinen. Niin tähystäjäortopedi kuin itse olenkin, korostan aina, että viiltoa ei saa välttää, jos sillä saavutetaan lisähyötyä. Liian niukka operoiminen tuo tullessaan kaikki leikkauksen haitat, muttei sen hyötyjä.

Mikä vinkiksi kärsimättömälle toipujalle?

Älä kiirehdi luontoa, edes omia solujaan ei voi pakottaa. Biologiset paranemisprosessit vievät aikansa. Nopein tapa toipua on yleensä juuri se, että antaa kudoksilleen alkuvaiheessa sen ajan, mitä ne toipuakseen tarvitsevat. Palkinnoksi saa nopeamman toipumisen. Aikataulut samankin kirurgin tekemän saman leikkauksen jälkeen voivat olla hyvinkin erilaisia arpeutumisprosessin ja muiden kudosreaktioiden yksilöllisyyden vuoksi. Tärkeää on se, että tukenasi on keskinäistä vuoropuhelua harjoittava lääkäri-fysioterapeutti-valmentajakombinaatio, joka räätälöi aikataulut juuri sinun toipumistasi vastaaviksi.

Kirjoittaja Panu Hirvinen on ortopedian, kirurgian ja traumatologian erikoislääkäri. Hän työskentelee Aava Orto-Lääkäreissä ja harrastaa vapaa-ajallaan tennistä.

 

Twiitti käyttäjältä @rogerfederer

Raisan roti: Tennis Europe -konferenssin tuliaisia

Terveisiä Tennis Europen konferenssista, joka järjestettiin Pariisissa marraskuun alussa! Tennis Europe juhlii vuonna 2015 25-vuotis syntymäpäiviään ja yksi osa juhlavuotta oli Pariisin konferenssi. Siellä kerrottiin tärkeää tietoa kansainvälisistä kilpailuista sekä jaettiin eri maiden toimintatapoja alle 12-vuotiaiden kansalliseen kilpailujärjestelmään liittyen.

Tennis Europen kilpailut (12-, 14- ja 16-vuotaille) ovat vakiinnuttaneet asemansa junioreiden kilpailukalenterissa. Vuonna 2015 on järjestetty 366 TE-kilpailua ja niissä on pelannut 104:n eri kansallisuuden pelaajia.

Tennis Europe näkee järjestelmän hyvänä mahdollisuutena ja kansallisen kilpailutoiminnan lisänä junioreille kohti mahdollista ammattilaisuutta. Kansainvälisen kilpailemisen etuna on, että lapset oppivat matkustamaan ja tulemaan toimeen erilaisissa ympäristöissä.

***

Alle 12-vuotiaiden osalta halutaan kuitenkin selkeästi rajoittaa kansainvälistä kilpailemista. 11-vuotiaille ja sitä nuoremmille pelaajille ei saa järjestää kansainvälisiä kilpailuja. 12-vuotiaiden TE-kilpailuihin saa osallistua aikaisintaan kun täyttää 10 vuotta ja TE12-kilpailuja saa pelaajalle kertyä vuodessa korkeintaan 10 kappaletta.

Tennis Europe ei ylläpidä TE-rankingia 12-vuotiaille. Tästä johtuen kaavioissa saattavat kohdata ensimmäisellä kierroksella kilpailun paras ja toiseksi paras. TE miettiikin tällä hetkellä, miten kaavioiden ongelma saataisiin ratkaistua. Lisäksi ongelmaksi nähdään se, että tämän ikäisillä kilpailussa tulee liian vähän otteluita. Jatkossa saatamme nähdä esimerkiksi muutoksen, jossa TE12-karsinnoissa pelataan lohkoja.

Myös ITF esitteli ITF18-kilpailujen tilannetta. Vuonna 2015 on pelattu 425 kilpailua 121 eri maassa. Mielenkiintoinen tilastotieto heidän tutkimuksissaan oli se, että nykyiset Top 100 ATP -pelaajat ovat pelanneet aikoinaan vähintään viisi ITF18-kilpailua vuodessa. Sekä ITF:n junioriosasto että Tennis Europe nostivat huolenaiheeksi sen, että alimman tason ATP-kilpailujen määrä saattaa laskea palkintorahojen noston myötä. Edessä saattaa olla tilanne, jossa nuorten polku ATP-kiertueelle vaikeutuu. Asiaa tullaan vielä selvittämään ja tarkastelemaan.

Jos maalla on vahva kansallinen kilpailujärjestelmä, voi pelaaja nousta top sadan joukkoon, vaikkei olisi pelannut kansainvälisiä kilpailuja esimerkiksi 14-vuotiaana ollenkaan.

***

Tennis Europen esityksessä korostettiin, että pelaajien tulee saada itselleen riittävästi kovatasoisia otteluita. Kilpailut tulee kuitenkin valita siten, että kullekin pelaajalle tulee riittävästi voittoja. Tutkimusten mukaan 14-vuotiaissa top 10 -pelaajat pelaavat 80 prosenttia kilpailuistaan ulkomailla. 14-vuotiailla Euroopan mestareilla on ollut tutkimusten mukaan erinomaiset tulokset myös ATP-urallaan. Tutkimusten mukaan kun 14-vuotiaana on Tennis Europen ranking 11-40, sijoittuu näistä seitsemän prosenttia sadan joukkoon ATP-listalla.

On tärkeä muistaa, etteivät Tennis Europen korkeahkotkaan rankingit tuo välttämättä menestystä jatkossa. Tennis Europekin muistuttaa, että jos maalla on vahva kansallinen kilpailujärjestelmä, voi pelaaja nousta top sadan joukkoon, vaikkei olisi pelannut kansainvälisiä kilpailuja esimerkiksi 14-vuotiaana ollenkaan.

Euroopan maiden vahva viesti oli, että he käyttävät kansallisessa valmennus- ja kilpailutoiminnassaan aktiivisesti Tennis10-ohjelmaa. Pelaajat harjoittelevat ja kilpailevat ikätasonsa mukaisesti oikeilla välineillä ja palloilla (iän mukaisesti punaiset, oranssit tai vihreät pallot). Maat olivat tähän hyvin sitoutuneita.

Alla muutama mielenkiintoinen fakta eri maista liittyen alle 12-vuotaiden kilpailutoimintaan.

***

Belgiassa tytöt ja pojat pelaavat samoissa luokissa 9-vuotiaana. Kilpailuja on kolmella eri tasolla. 10-vuotiaat pelaavat vihreällä pallolla, ja kenttää on pienennetty. Tällä on saatu erinomaisia tuloksia junioreiden kehityksessä. Tulosten pohjalta on Belgiassa päätetty pelata vuonna 2016 myös 11-vuotaiden luokat vihreällä pallolla. Ranking alkaa pelaajilla 9-vuotiaina, mikä helpottaa pelaajien ohjaamista oikeisiin kilpailuihin. Belgiassa on huomattu, että varhainen kilpailemisen aloittaminen lisää motivaatiota pelata tennistä myös jatkossa.

Ranskassa alle 8-vuotias ei saa osallistua kansallisiin kilpailuihin. 8-, 9- ja 10- vuotiaat osallistuvat kisoihin oman iän mukaan. Ensimmäinen ranking julkaistaan juniorilla 11-vuotiaana. Nuorten ikäluokissa ei kaavioissa sijoiteta pelaajia ja ottelut ovat lyhennettyjä. Kaikille osallistujille taataan vähintään kaksi ottelua jokaisessa kilpailussa.

Puolassa on huomattu, että Tennis 10–ohjelma (punaiset, oranssit ja vihreät pallot) on tuonut paljon lisää pelaajia kilpailutoimintaan. Puolassa kaaviot pelataan joko 32 pelaajan cup-kaavioina tai 16 pelaajan lohkokilpailuina. Ranking alkaa 11-vuotiaana. Puolan liitto tukee pelaajia rahallisesti rankingin mukaan. Puolan esityksessä korostettiin, että he haluavat pelaajien pelaavan myös kansallisia kilpailuja esimerkiksi kulujen vuoksi.

Kirjoittaja on Suomen Tennisliiton kilpailupäällikkö

 

Mallia mestarista: Jarkko Niemisen valtit

Tällä kertaa tämän artikkelisarjan henkilön valitseminen oli todella helppoa. Tennislehti haluaa osaltaan kunnioittaa Jarkon uran päätöstä nostamalla hänet Mallia mestarista -kuvaan.

Mitä yksi kuva voi kertoa 15 vuoden urasta? Varsin vähän, siispä useampi kuva kertonee enemmän eikä silti kaikkea.

Jarkko on pystynyt pelaamaan pitkään huipputennistä pitämällä huolta kehostaan. Ympärillä on ollut huippuammattilaisten ryhmä. Jokaista pikkuasiaa on mietitty ja kaikkeen on yritetty valmistautua jo etukäteen.

Ranskan avoimissa 2015 Jarkko on päättämässä pistettä varsin lennokkaasti iskulyönnillä, joka monissa kuvissa näyttää hyvinkin akrobaattiselta suoritukselta. Kun keho on harjoitettu nopeasti muuttuvia tilanteita varten, ne eivät yllätä.

 

Jarkko on Wimbledonin tennispyhätössä toinen polvi maassa lyömässä sitä aikoinaan maailman parhaaksi mainittua rystylyöntiään. Ruoholla pallo pomppaa kovin vähän, joten pelaajan on oltava valmis menemään tavallista alemmaksi lyöntiä varten.

 

Muisto viimeisestä turnauksesta. Jarkolta on lähtenyt Stockholm Openissa täydellisen tasapainoinen kämmenlyönti.

 

Kuva saa sinetöidä Jarkon uran tältä osin: voitokkaan ottelun jälkeinen tuuletus ja kiitos kannustajille.

 

 

Valmentajaesittelyssä Ville Nygård: Olen tukija, en perässäraahaaja

 

Ville Nygård on turkulainen, tarkan teknisen silmän omaava 43-vuotias ÅLK:n päävalmentaja. Hänen pelaajauransa alkoi 8-vuotiaana, ja vuonna 1992 Ville alkoi siirtyä hiljalleen valmentajaksi. Nykyään kokenut valmentaja valmentaa ÅLK:n koko kilpapelaajaporukkaa, josta vanhimmat ovat 17-vuotiaita. Viime vuonna hän sai myös tunnustuksen arvokkaasta työstään, kun hänet valittiin vuoden 2014 seuravalmentajaksi.

Minkälainen valmentaja olet?

Riippuu tilanteesta ja valmennettavasta. Yritän olla ennen kaikkea lähellä pelaajaa. Pyrin aina löytämään jokaisesta päivästä hyvän harjoituksen, koska en pidä huonoista harjoituksista tai huonoista työpäivistä. Jotkut kokevat, että olen aika vaativa, mutta yritän kuitenkin olla samalla myös reilu ja ymmärtäväinen. Vahvuutena ovat varmaankin työmoraali ja tunnollisuus. Vaadin itseltäni aika paljon.

Valmennusfilosofiasi?

Ilman muuta yksi keskeisimmistä asioista on pitkäjänteinen ja pitkäaikainen työ pelaajien kanssa. En usko äkkipikaisiin liikkeisiin ja tuloksiin valmennussuhteissa. Ne asiat mitä tehdään, pitää tehdä hyvin - sellainen päivittäinen hyvin tekeminen ja kehittyminen. Sen ei aina tarvitse olla niin ihmeellistä. Pyrin siihen, että olen enemmänkin urheilijan tukija ja suunnannäyttäjä kuin perässäraahaaja. Haluan nähdä sisäisen urheilijan valmennettavassa.

Suosikkiharjoituksesi?

Niitä on todella paljon. Pidän kaikista harjoituksista, joissa tehdään töitä pallonhallinnan ja kontrollin kanssa. Eli sellaisista selkeästi hallittavista harjoituksista, jotka vaativat pelaajalta isoa paneutumista ja heittäytymistä. Pidän myös hyvin vauhdikkaista peliharjoituksista. Niissä päästään käsiksi ominaisuuksiin, joihin ei tietoisella tasolla edes välttämättä päästä.
Pelaaja joutuu reagoimaan nopeasti ja tekee ratkaisuja, joita ei tiennyt osaavansakaan. Ne ovat usein nelinpelityyppisiä harjoituksia, joita tehdään viikoittain. Pelaajista näkee sen, että naama on hyvin keskittyneen, mutta levollisen iloisen näköinen. Suorittaminen on todella kovalla tasolla. Sellaiset harjoitukset ovat kyllä niitä, jotka vievät mennessään. Ne ovat huikeita elämyksiä.

Suosikkipelaajasi, miksi?

Ensinnäkin ei ole mitään selkeää yksittäistä, vaan eri pelaajien erilaiset uskomattoman hienot ominaisuudet viehättävät. Ehkä mieleenpainuvimmat pelaajat ovat lapsuudesta ja nuoruudesta ruotsalaiset Mats Wilander ja Stefan Edberg, joita tuli seurattua. Jos tänä päivänä pitäisi valita yksi, niin ehkä sitten Novak Djokovic kokonaisvaltaisessa ylivoimaisuudessaan. Hän on mielestäni uskomaton, lähes täydellisyyteen trimmattu urheilija.

Miten olet pyrkinyt kehittämään itseäsi valmentajana?

Olen käynyt todella paljon koulutuksissa. Kyllä sitä kouluttautumista pitäisi koko ajan tehdä, joko muodollista tai epämuodollista. Tästä työstähän tekee mielenkiintoisen se, että koko ajan pitäisi uudistua ja oppia uutta. Koulutuksista saa aina uutta intoa, uusia ideoita ja virikkeitä omaan työhön. Pyrin kehittämään itseäni myös siinä, että katson aika kriittisesti omaa työtä ja miten työtä tehdään ympärilläni. Se on vähän vaarallistakin välillä, koska välillä tulee sellainen tunne, ettei ole tyytyväinen mihinkään. Semmoinen positiivisen kriittinen tarkastelu on kannattavaa.

Mieleenpainuvin valmentajakokemuksesi?

Kyllä ne liittyvät aina arkipäiväisiin kokemuksiin, sillä olen enemmänkin arkipäivistä pitävä ihminen. On ollut sellaisia kokemuksia, että joku valmennettavista on voittanut hienon matsin hiukan yllättäenkin tai hän on voittanut jopa SM-kultaa. Ne eivät kuitenkaan ole säväyttäneet minua samalla lailla kuin sellaiset hetket, joissa näkee oppimista ja sitä, että joku ryhmä harjoittelee todella korkealla tasolla ja pääsee tiettyyn hurmostilaan. Ne ovat mielestäni hienoimpia hetkiä.

Villen nopeat valinnat:

Andre Agassi-Pete Sampras

Massakenttä-Kovapohjainen kenttä

Hyökkäys-Puolustus

Nelinpeli-Kaksinpeli

Verkkopeli-Jälkipeli

Penkkipunnerrus-Kyykky

Kämmenlyönti-Rystylyönti

Federer-Nadal

 

 

Senioriässä Laura Juvonen: Liikkuminen elämäni tukijalka

Ruuhkavuosia elävälle tekniikan tohtori Laura Juvoselle, 39, kahden lapsen äidille ja Teknologiateollisuus r.y:n kehitysjohtajalle, tennis on edelleen tärkeä osa elämää. Tennis on kulkenut mukana hänen kaikissa elämänvaiheissaan.

Laura Juvonen on pelannut tennistä kuusivuotiaasta lähtien. Kuva: Riitta Närhi


Laura Juvonen pääsi loka-marraskuun vaihteessa pelaamaan ensimmäisen kerran seniorien PM-joukkuekilpailussa Talissa N40-maajoukkueessa, sillä hän täyttää loppuvuodesta 40 vuotta. Joukkueen ensikertalaiset Juvonen ja Nina Saarelainen sekä kokenut Mari-Liis Parmas voittivat ensin Tanskan 2-1 ja finaalissa Ruotsin 3-0.
- Kansainväliset jutut ovat kivoja, sanoo Juvonen, joka aiemmin syksyllä kisasi IC-Tenniksen joukkueessa Oslossa.
- Tavoitteeni on olla niissä mukana tulevaisuudessakin. Kesällä osallistuin myös Hangossa seniorien ITF-kisaan.

Tennistä lapsesta lähtien

Tennis on kulkenut Lauran mukana varhaisista lapsuusvuosista lähtien. Laura Nurmisena hän aloitti lajin kuusivuotiaana. Markku-isä oli parhaimmillaan SM-tasoa ja Tuula-äiti innokas harrastaja. Myös pikkusisko Tuuli tuli aikanaan lajin pariin ja kilpaili junioriluokissa. Seuraava sukupolvi, Lauran 4-vuotias Mikael, käy HVS:n tenniskoulussa. Ekaluokkalainen Mari ui ja tanssii sekä käy kerran viikossa koulunsa tenniskerhossa. Laura toivoo lastensa innostuvan ainakin jollain tasolla tenniksestä.
- Tenniksestä voi oppia monia koko elämän kannalta tärkeitä asioista, sanoo Laura.
- Paitsi, että se on hyvä liikuntamuoto, siinä oppii psykologiaa. Tenniksen kautta olen itse saanut pysyviä ystäviä eri ikävaiheissa tapaamistani pelikavereista.
Laura on ollut ikänsä helsinkiläisen HLK:n jäsen, mutta on pelannut N30-luokista lähtien sarjatennistä ensin ETS:n ja pari vuotta OTC:n riveissä. Lauralla on sekä naisten liiga- että seniorien sarjatennismestaruuksia (N30- ja N40-luokissa).
- Parhaat pelini olen pelannut liigoissa. Tykkään joukkuepelaamisesta ja nautin tiimihengestä, kertoo Laura.
- Taito tehdä tiimityötä on tärkeä, ja se kehittyy tennisjoukkueissa. Koin sen tehdessäni väitöskirjaa amerikkalaisen tutkijaryhmän kanssa Georgia Universityssä. Väitöskirjatyö olisi ollut paljon työläämpää yksin tehtynä.
Opiskeluvuosinaan TKK:ssa Laura johti Teekkaritennistä ja pelasipa hän yliopistotennistäkin täysstipendillä puoli vuotta Michigan Techin joukkueessa. Yliopisto oli TKK:n vaihtokoulu Yhdysvalloissa.
- Sain ison palkinnon siitä, että olin pelannut tennistä ja saatoin hyödyntää taitojani tässä, sanoo Laura.
Naisten ”kymppitonnit” jäivät Lauralta pariin kotimaassa pelattuun kisaan, sillä opinnot veivät ajan ja huomion. Molemmat vanhemmat ovat tilastotieteilijöitä ja tutkijoita. Niinpä myös Laura lähti opiskelemaan laskennallista fysiikkaa Otaniemeen Teknilliseen korkeakouluun, nykyiseen Aalto-yliopistoon. Lopuksi hän väitteli, vanhempiensa lailla, tohtoriksi. Koko ”paketti” vei 8-9 vuotta.

Innostunut sytyttäjä


Laura Juvonen ei ole jäänyt tutkijankammioihin, vaan tekee töitä yritysmaailman rajapinnassa. Juvosen työpaikka on Helsingin Eteläranta kympissä. Hän on Teknologiateollisuus r.y:n, 1 600 jäsenyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisen edunvalvontajärjestön, kehitysjohtaja ja johtoryhmän jäsen. Hän on myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies.
Jäsenyritykset edustavat kattavasti elektroniikka- ja sähköteollisuutta, kone- ja metallituoteteollisuutta, metallien jalostusta, suunnittelua ja konsultointia sekä tietotekniikkaa.
Kysymykseen hänen työstään saa innostuneen vastauksen:
- Tehtäväni on sytyttää leiritulia! Ja tällä tarkoitan sitä, että pyrimme saamaan teknologiateollisuuden yrityksiä yhteen. Tarjoamamme alan yritykselle uuden kasvun alustoja ja rakennamme tulevaisuuden edellytyksiä.
- Alan yritykset tekevät puolet Suomen viennistä ja vastaavat 75-prosenttisesti yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksista, painottaa Laura Juvonen.
Hänen työkentässään puhutaan kiertotaloudesta, uusista materiaalivirroista ja liiketoimintamalleista, kestävästä kehityksestä ja ympäristöystävällisyydestä sekä start-upeista, Slushista.
- Tutkimus ja osaaminen ovat Suomen valtteja. Yhteistyö yliopistojen kanssa on tärkeää, sanoo Laura.
Suomen tiukan taloudellisen tilan parantamiseksi tarvitaan tekoja ja toimintaa. Laura Juvonen on omassa työssään positiivinen, innostava ja kannustava moottori, jonka työ veisi helposti mennessään.
- Liikkuminen – tenniksen pelaaminen – on tukijalka, joka auttaa elämän kaikilla sektoreilla, sanoo Laura ja pitää huolen, että siihen jää varmasti aikaa.

Nousussa ja laskussa: Radwanskan komea loppukiri

Agnieszka Radwanska oli WTA-finaalien ykkönen. Kuva: All Over Press

Paluu huipulle: Agnieszka Radwanska

Puolalainen oli heinäkuussa tällä palstalla laskussa-osiossa, mutta vuoden toinen puolikas oli hurja. Tammi-maaliskuun ottelusuhde oli 15–13, heinäkuusta vuoden loppuun 36–12. Radwanska voitti vuoden päätteeksi WTA-finaaliturnauksen ja päättää vuoden rankingsijalla 5. Kaikki on huipulla pienestä kiinni. Radwanska sai taas juonesta kiinni, löi pitkiä peruslyöntejä, jauhoi kärsivällisesti sekä ratkoi stoppareilla ja muilla taitosuorituksilla. Taito näkyi, ei uran huonojen vaiheiden pehmeys.

Ylittämätön muuri: Novak Djokovic

Voiko Djokovic enää olla nousussa? Onko kovin mahdollinen taso jo saavutettu? Miten onkin, niin vuosi on ollut nelinkertaisen vuoden lopun maailman ykkösen paras; kolme Grand Slamia, ennätykselliset kuusi Mastersia, finaalissa kaikissa pelaamissaan Grand Slameissa ja Masterseissa. Djokovicista on tullut tasaisuuden perikuva. 28-vuotias serbi ei loukkaannu oikein koskaan, ei pelaa huonosti, ja on kehittänyt varmuuteen, kärsivällisyyteen, liikkuvuuteen ja etenkin lyönnin pituuteen perustuvan pelin, jota on vaikea murtaa missään olosuhteissa.

***

Kyvyttömyys voittaa: Saksa

Saksan naisten maajoukkue on ollut viime vuodet yksi parhaista. Fed Cupin joukkueranking on pyörinyt korkealla, mutta Saksa ei vain ole voittanut, eikä saksalaisnainen – tai -mieskään – ole voittanut Grand Slamia 2000-luvulla. Tshekki voitti juuri viiteen vuoteen neljännen Fed Cupinsa. Lähtökohtaisesti Saksan olisi pitänyt voittaa kerran tänä aikana, viime vuodelta on toki finaalitappio. Angelique Kerber, Andrea Petkovic, Sabine Lisicki ja kumppanit jäävät kärjessä keskinkertaisiksi. Ja kuitenkin Saksalla on kymmenen naista top 100:ssa.

Kuuman mantereen taantumus: Etelä-Amerikka

Miestenniksessä on totuttu eteläamerikkalaisiin huippupelaajiin. Ja maanosan miestennis vielä otti lisää lentokorkeutta, kun tennis palasi olympialaisiin 1988. Nyt odotellaan ensi kesän Rion olympialaisia kotimantereella, ja paras eteläamerikkalainen miespelaaja on Leonardo Mayer ATP-sijalla 35. Toki Juan Martin Del Potro yrittää kuntoutua, mutta hänen jatkon tasostaan ei ole takeita.